Ensirivi oli lapseni keksimä

kymmenen ei aina ole kymmenen,
viikko ei aina kestä viikkoa,
maailmassa on seitsemän päivää,
ja ne soivat kauniisti:
musiikki ei ole aina musiikkia

***

kymmenen ei aina ole kymmenen,
maailma ei aina ole maailma,
täydellistä ei ole mikään mikä siltä näyttää

hevoset uinuvat jokien rannoilla,
viskaa kalat takaisin, vain siten saat rauhan,

eilen minä olin vanha,
tänään tiedän:
maailma ei ole aina maailma

***

tuntematon ei aina ole tuntematon,
tuntematon ei aina kävele meitä vastaan

pariisin puistoissa varpuset pyydystetään ja syödään,
niiden aivoista saamme niiden voiman ja rohkeuden

kävellään sillan päästä päähän, pohditaan
hämähäkit kutovat silmiemme eteen pitävän esteen

***

ezra pound ei olisi voinut kirjoittaa kirjoituskoneella.

***

vielä henki pihisee,
for how much longer do we tolerate mass murder,
ryöstäkää pankki, ryöstäkää edes jotain,

reppuselässä presidentit on tuotu esiintymään,
nitsivoo, sanotaan,

”ei se mitään” on maailmanhistorian kantava periaate,
loputtomaan elämään tuomitut
katsovat meitä peilistä

Pitkän sairauden jälkeen on katsottava
maailmaa uusin silmin:
kirjaimet katoavat taivaanrantaan,
hämähäkki nuotiossa, kärpäsen mikrofoni,

Siperian kaikki luonnonvarat käytettiin viime vuonna,
Baikalin järvi kuivattiin,

viimeisen sairauden jälkeen maailma kierähti radaltaan.

***

Tämä aamu on parempi kuin eilinen.
Mikä tahansa aamu on parempi kuin eilinen.
Linnut laulavat puissa, aurinko nousee pystysuoraan.
Hokkarit jalassa kissanlaatikolla,
presidentti valmistautuu puheeseen,

en ole koskaan aikaisemmin herännyt,
hämähäkki kutoo verkon ympärilleni,
luistinrata on viimeinen minkä näen.

[Jälkimmäisen runon kirjoitin lähes vahingossa Facebook-viestissä ystävälle, kun piti kuvailla flunssan aiheuttamaa sekavaa oloa.]

valot, vaimot,
kantakaa vettä selässänne,
kilpikonna ja rikoskirjailija,
astukaa toimistoista ulos,
sanomalehden otsikot on painettu
liian pienellä, tuloksena on väljyys,

gnothi seauton, ja uskalla tietää,
siinä maksiimi viimeiselle päivälle,
juoskaa jänikset, viimeinen hautakammio
on auki, otsa tunnoton,

aurinko uimahallin varjossa, linja-auto
pysähtyy vielä,
pääset kyytiin, kyytiin ja laulat:
sempere audi, el pueblo unido,
michael moorcockin kirjallinen tuotanto,
minä turun torilla, keskellä ei-minkään tapahtumista,
säkeitä maailmasta, revittyä ruisleipää,
tuntemattoman sotilaan kaikki kiväärit,

väittävät ettei yhteyttä ole olemassa,
toukarista sellainen löytyisi, mennään sinne,
kutsu on voimassa vielä tämän lukukauden,

väittävät ettei yhteyttä ole olemassa,
sitaattien rajoilla tunnustellaan olemassaoloa,

hansikkaat kynsikkäät könsikkäät asessoreineen,
painetaan virkamiestä perseeseen,
sytytetään juhannuskokko tuleen sormia napsauttamalla,
heitä pappi raamattu sytykkeeksi,
niin sanottiin kauan sitten keskellä kesää, yöllä,
kun olin vielä pieni enkä ymmärtänyt kaikkea

Kadonnut runo ja toinen

Ensimmäinen runo onkin se, jonka katoamisesta kertoin. Olin tallentanut sen toiseen paikkaan koneessa ja törmäsin siihen vahingossa äskettäin. En tiedä, olisiko katoaminen ollut suuren luokan onnettomuus. Vähän sekava on jälkimmäinenkin - sen kirjoitin äsken.

Kiepahdat radaltasi, tule tänne,
näytän sinulle salaisuuksia,
mistä maailmaa voi muuttaa, join the revolution,
jota ei televisioida, mutta sen voi maistaa,
kauniit naiset ovat kauneimmillaan kun tekee donkey punchin,
sellaiset cantot ja niiden assosiaatiot ovat nykyään turhia,
emme tiedä enää mitään siitä mistä Pound puhui,
ihmiskunta on tuomittu älykkyyteen, muistot rapautuvat jossain kentillä,
kaukana poissa silmistä, hanhien aivoissa, dinosaurusten naapurustossa.

***

ensimmäinen sammuttaa valot,
vaimoa panettaa öisin,

siellä gazassa kuulemma tapellaan,
prinssi Albert II on hiihtänyt etelänavalle,
siellä hän näytti nätin napansa kaikille pingviineille,
fish and chips kuului prinssin ruokavalioon

tietämättömyydellä on rajansa
televisio näyttää ne joka päivä,
kun venepoliisi lähtee liikkeelle,

siellä missä flamingot lentävät
on 1990-luvun eurodance-laulajattarien helvetti

ensimmäiseksi sinä, sitten minä,
sammutamme valot, vaimot

***

viimeinen sammuttaa valot,
maapallon päällä on vielä elämää

tuosta tuonne ja takaisin,
vielä ehtii palata kohtuun

***

mitä tästä maailmasta tulee,
verbit jäävät ilmaan roikkumaan,

happi päättyy lopulta
jääkaappi on roskien roska

***

vielä on mahdollista neuloa hämähäkin verkko

***

loppujen on tuhottava
maailmasta kaikki happi,
hämähäkki vaatii niin

koulurakennusten seinistä
revitään sieluja

***

Hävinnyt teksti

Ostin uuden kannettavan. Siinä on MS Works, joka on parhaimmillaankin keskinkertainen ohjelma. Se tallentaa oudossa muodossa (.wps), jota mikään muu ohjelma ei tunne, ja näyttää siltä, että ohjelma on myös pakotettu tallentamaan tässä muodossa. Jos yrittääkin joskus käyttää rtf-muotoa, niin tiedosto saa uudestaan avattuna väkisinkin wps-päätteen. Ota tästä nyt sitten selvä.

Päätin sitten kokeilla koneessa olevaa Word 2007 -koeversiota. Ei olisi pitänyt. Avasin uuden tiedoston, kun en meinannut löytää wps-muotoista runotiedostoa. Kirjoitin jonkin runon, joka muistaakseni oli ihan hyvä. Sitten tallensin, en enää muista missä muodossa, ehkä rtf:nä. Tulos oli se, että runo hävisi. Nyt minulla on kaksi Worksissa avattua identtistä runotiedostoa ja Wordilla tehty katosi. Ota tästä nyt sitten selvä. Kaipaan kovasti vanhan kannettavani WordPadia, vaikka se vasta olikin paska ohjelma.

teennäinen maailma vaatii teennäisiä ratkaisuja,
haaremissa presidentillä on vähiten valtaa,

aurinko paistoi kerran silmiini,
se oli kauan sitten, hautausmaalla,
keskellä yötä, vertigo,

neitsyet heittäytyvät käsilleni,
rusinat ojennetaan kalterien lävitse,
katso taivaaseen, olet puuseppä,
näin kauniisti maailma kuiskii

Uuden vuoden ensimmäiset (ilmeisesti)

Tää ois nyt sitten tiedosto nimeltä Runoja 4. Uuden vuoden ja uuden koneen kunniaksi. Pakko todeta, että koneen cd-asema pitää hirveätä meteliä. Ei kannata ostaa halpoja koneita, vaikka kirjoittaminen ainakin alkuun sujuu aika noileesti.

***

kadota itsesi maailmaan,
lihaan, sanomalehteen, viimeiseen viestiin,

orava tietää paremmin:
käpy tai pähkinä on katoavainen,
katsoo sinua silmiin

***

voit kirjoittaa maailmasta
vain kadottamalla sen silmistäsi

***

haaremissa ovat naisetkin tyytyväisiä,

hetken ajan olin joku muu,
puistoista ovat oravat kadonneet

***

vuoden aloitukseen sopii tietty hämäryys,
ennakoimattomuus ennakoi väärinkäsityksiä,
hämähäkki kutoo verkkoja vallan ympärille,
viimeisissä päivissä sietämätöntä auringon valoa

***

oisko tuo viimeinen vähän teennäinen?