Surkea runo maanantailta

työt odottavat tekijäänsä
kuin käsi odottaa käskijäänsä
aivot, hämähäkkien viimeiset elinsijat,
meillä asuu veronkiertäjä, pimeän rikollisuuden ennusmies,
myrrysmiesten viimeiset kirjeet
joita on kirjoitettu viinaspäissään
työt jotka on aloitettu toissavuonna saadaan loppuun tänään
kuin maailmassa ei olisi muuta tekemistä

Aforismipäivän kunniaksi lievästi parodisia aforismiyritelmiä

Kansallinen aforismipäivä on kuin lumi sulaisi suussa.

Taskuun mahtuva ajatus on kuin hallitsija sataisi päällemme kultaisena.

Vielä on mahdollista tuntea vihollisensa, ennen aamunkoittoa.

Allekirjoita ajatuksesi, tuo päällesi Jumalan viha.

Taskuissa meillä on ajatuksia, viinakorteissa voima.

En tiedä, olenko eksynyt, olen kuitenkin täällä.

Kuinka kauan yhtä ajatusta voi suodattaa? Aurinko paistaa loputtomiin.

Gang of Fouria kuunnellessa

Neljän sakki, jengi, gängi, joukko,
hevosten ikiaikainen kauneus,
kitalakeen piileksinyt homekasvusto,

kun emme puhu, mistä puhumme,
rakkaus on turvaton
eikä auta taistelussa kapitalismia vastaan,

auringon tiivistynyt mielipide,
hakutoimintoa kaipaa koko maailma,
kokoonnumme jatkoille
ja olemme alun kuvaamassa tilanteessa.

Tänään on hyvä päivä tulla kotiin,
kitara laulaa neljättä kertaa,
minä astun ovesta ulos.

***

Minä laulan ovesta ulos,
kun kitara soi on kuin tulisin kotiin,
jääkaappini rajat ovat kieleni rajat.

***

En saa ääntä kuuluviin,
on kuin tulisin kotiin pitkältä matkalta,
kielen rajojen ympäri.

***

Vielä rokki soi,
jääkaappini toimii vielä viimeistä kertaa,
kuin aurinko paistaisi
ja risukasa hymyilisi.

Julkisuutta saa kun sitä ei itse tahdo,
vielä maatuvat kuninkaitten viitatkin,

julkisuutta saa kun sitä itse oikein kovasti tahtoo,
kuolee televisiokameroiden edessä vielä seuraavana aamunakin,

julkisuutta saa kun sitä itselleen järjestää,
syö aamiaisen niin kuin kaikki muutkin,

julkisuus repii rikki niin tämän, entisen kuin tulevankin yhteiskunnan,
meitä katsoo taivaalta Adornon silmä,

Beatles tiesi sen: ydinpommi on ainoa vaihtoehto,
Nobelin palkinnon saajat vannotetaan
nurinpäin käännetyn ristin alla olemaan puhumatta todellisuudesta,

Auschwitzin jälkeen ei ole voinut puhua tosi-tv:stä,
julkisuutta on meinaan piisannut,

aina en ole varma mistä puhun,
tänään on hyvä päivä.

Kun ei voi olla kirjoittamatta runoja,
taantuu kielen taakse, kauas kohti muinaisia rantoja,

puut, kaikki niiden oletettu punaisuus,
kommunisteja ei ole vain Kyproksella,
mutta kukaan ei ole hyvännäköinen,

käsilaukku löytyi ummehtuneena autiotalosta,
Mercedes Benz saatiin romanisukulaisilta,
Reagan myönsi kunniamerkin,

rintaa röyhistellen astumme kohti aurinkoa,
lennämme liian lähelle ja siipemme sulavat.

enää ei ole maaliskuu
kuolemamme rajat tulevat vastaan
tämän päivän teema on viimeisyys
ensimmäisenä tulevat ovat usein myöhässä
kaukana ovat ne ajat jolloin herääminen auttaa tuskaan
miksi olisin, kysyy lapsikin
lehdet putoavat puista ja tulevat takaisin
jos tulevat
päätösvalta ei ole enää kellään
taantumus on yhtä kuin edistys
mutta ei enää toisinpäin

maaliskuu tulee vielä kerran takaisin

Huhtikuu jatkuu, jatkukoon,
aurinko ei ole paistanut enää vuosiin,
kukat eivät nouse maasta edes juhannuksena,

niin kuin silloin ikimuistoisena vuonna 1981,

mistä minä sen muka tiedän,
tämäkin muisto on vain hatara, muiden kertoma,
muiden minulle syöttämä,

olen kuin Ed, puhuva hevonen,
toistan sen mitä muut sanovat,

se on ideologian määritelmä,
Matti Apusen nakkikioski, kasvihuone,
meikäläisittäin ajateltuna ihan tavallinen asia,

kun sähkökitara soi, se on kuin panisi rahaa pankkiin,
kun poika nukkuu, maailma valvoo
ja muuttuu aina aamuisin väärään suuntaan.

Ei siis yleensä kannata herätä.
Tämä on uusi ideologia.
Kannatamme sitä.

En ole aikoihin katsonut silmiin,
sisäelimistä puhumattakaan,

yhteiskunta pärjää ilman minuakin,
hämähäkkien verkko on kudottu jo ennen syntymääni,

joelle kutsutaan lipuvia veneitä,
aurinko paistaa silmien lävitse,

tartutaan jokaiseen mahdollisuuteen,
jokaiseen pystyssä seisovaan seipääseen,
joka maahan juntattu on.

***

Maahan juntattu paalu on merkki
sivistyksen vääjäämättömyydestä,

toivoisin voivani parodioida tiettyjä ilmansuuntia,
hevosilla on enemmän tietoa kuin kenelläkään
niin sanotuista viisaista,

näin ne ainakin itse väittävät,
lepakot ja niiden kaikki turpeat kehityskeskustelut,

kiitos ei, sanotaan, kun halutaan ottaa osaa,
yhteiskunnan kehittäminen menee ohi jossain kaukana,
sinut on vain salvottu ja siinä koko elämänselityksesi,
turha väittää muuta.

[Ei kovin häävejä runoja huhtikuun alusta.]