tiistai 26. helmikuuta 2008

Viikon ajalta

Ei kovin hyvää tekstiä. Sekavaa ja harkitsematonta.

Pimeydessä unohdamme parhaiten,
kun aistit on riistetty, ihminen tietää mistä on kulloinkin kyse,
muutoin tieto on mahdotonta,

palataan perusasioihin, yhteiskunnan perustamiseen,
revitään vanhat totuudet,

niinkö tosiaan luulet, maailma ei kyllä seuraa sinua,
katsot kaukaisuuteen mutta mitään et näe,
ainakaan horisontissa juoksevia hevosia,

tieto on turhuutta, ajatukset ylellisyyttä,
johon vain harvoilla on varaa,
luksuksesta on viimeinkin luovuttava,

tuntemattomuudella on hintansa.

***

Maksaa itsellensä palkkaa,
kävelee tien päästä päähän,
asettuu seinän viereen.

***

Tuntemattomat hämähäkit kävelevät haudoillani,
norsu antaa ohjeita poliiseille,
liikenne seisoo sen aikaa,
kudottu verkossa, sitä minä olen,
haulikko pamahtaa jossain kaukana,
tuntemattomuus on hinta joka on maksettava.

***

Hinta joka on maksettava maksetaan ulosotossa.
Kärpäset lehahtelevat eestaas.
Perhoset tuhoutuvat liekinheittimien himossaan.
Muistakaa, maailma kuuluu teille.
Älkää astuko maailmasta ulos, se on kubiikkiyhteiskunta,
silpominen on päivän sana.

***

Miksi runojen pitää olla niin ankeita ja inhottavia?

***

Miksi runojen pitää olla maailmassa,
maailman olla runoissa, sanojen tulla runoihin,
miksei riitä pieni tunkeutuminen ihohuokosiin,
jaokkeisten ruumiiden sisäänmarssi,
linnutkin tietävät vastauksen,
astu siis sisään ystävä ja tunne olosi kotoisaksi.

***

Nyt ei tunnu sujuvan. Eilenkään ei oikein.

***

Maailma ei tunnu sujuvalta,
jatkuva eteenpäinmeno tökkii silmästä sisään,
meille on viimeinkin annettu ohjeet ja reseptit,
kaasua valmistuu päivittäin,
kunpa vain olisin kuolematta syöpään,
olisin olematta vain yksi syöpäläisistä,
tuntemattomimmillaankin inhottavista.

***

Maailma on tuntematon,
emme pääse käsiksi tuntemuksiimme,
sääripari vilahtaa jossain ikkunalla, katon tasolla,
katselemme pitkään, vilahdamme itsekin,

viuhahtaminen oli ennenkin juhlittua,
meille se oli tuntematonta,
kenelle meille,

ihan kuin kirjoittaisin uudestaan vuonna 1987,
silloin kun olin vielä samankokoinen kuin nyt,
vain suurempi ja mahtavampi,
enkä tiennyt mistä maailma tuli tai minne se oli menossa,

en toki kuvittele tietäväni sitä nytkään,
sen verran sääripareja on vilahdellut ohi
minun niihin tarttumatta.
Kärpäset, puut, uutetut totuudet, minulla on ollut pari ystävää,
kirjoituskonekin lakkasi olemasta vaikuttaja elämässäni.

***

Kannattaakohan tätä nyt enää jatkaa?

***

Seuraavana päivänä:

Kolmekymmentä vuotta sitten James ja kumppaninsa
tekivät tilinpäätöksen: 1969.
Siitä ei ole ihan kolmeakymmentä vuotta.
En osaa enää laskea
ja kirjoituskoneet lakkasivat toimimasta,
olen enää vain vaaleanpunainen naisnukke,
Afroditen kaltainen, Luis Buñuelin ohjauksessa,
minulle on varattu toimenpideaika.

***

Hieroja on maailman käymälä,
huussi linnan takana, pienten kissojen teurastamo,
tuntemattomien sotilaiden turvapaikka,
yhteiskuntien lintu.

***

Tuntemattomat ovat lihasten tiet,
luiden välistä ne kulkevat,
entsyymien eteenpäin sysääminä,

biologia on jumalien tiede,
meille kuolevaisille se ei aukene,
nenä aukeaa, senkka nenästä, pojat,
ja krokotiilit kuolevat sukupuuttoon,

meille videot ovat ainoa eksakti tiede,
Beta ja Video 2000 pyhän kolmiyhteyden kaksi vähäisempää jäsentä,
varsinaisen jumaluuden jo arvaatkin,

suolisto pyyhkäisee maailman tyhjäksi,
ruumista eivät koske kehollisuuden vaatimukset.

***

Minulle on varattu aika toimenpiteeseen,
maailman käymälä, anus mundi,
Turun keskipisteestä aukeaa tie maailman keskipisteeseen,
kirurgien veitset eivät ole koskaan olleet terävämpiä,
entäs oma pääsi?

***

Raitainen paita saa näyttämään vangilta,
turkoosia ja mustaa allekkain,
hämähäkki on kutonut sellaisen kankaan,
mielipiteistään vainotut tekevät siitä paitoja,
kiinalainen kommunismi on maailman tehokkainta,
nälkää näkevät korkeintaan harvat,
tunnettuus kulkee maailman päästä päähän.

***

Joskus miettii liikaa. Joskus kirjoittaa liikaa.

***

On aika lopettaa, 96 kyyneltä soi,
maailmasta maailmaan,
tuolit on pinnoitettu kestämään pakkaset,
nesteet juodaan viimeisellä tuomiolla.

***

Sadut kuuluvat maailmaan,
niistä tunnetaan parhaiten Saapasjalkakissa ja Tuhkimo,
tunnetaanhan muinaiset gladiaattoritkin,
ihmissyöjien aateliset,
tamburiini soi, se on Tamerlan, diktaattori,
kaukaisten kirjoittajien sukulainen.

***

On aika lopettaa, 96 kyyneltä soi,
tuolit on pinnoitettu kestämään pakkaset,
nesteet juodaan viimeisellä tuomiolla.

***

Miksi editoida tekstiä, joka ei sitä ansaitse? Joskus on voimaton oman tekstin läpitunkemattomuuden edessä.

***

Turhaa on valittaa maailman satumaisuudesta,
fantasia on aivojen tuote siinä missä poliittiset salamurhatkin,
tuntemattomat maanosat ja Kuun millimetrin tarkka kartta,
vesistöjen mukana sinuun tulee osuus häikäilemättömyyttä.

Ei kommentteja: