maailma on taantuma,
kielessä on mahdoton sanoa mitään,

kaupungit ovat liian pieniä meille kaikille,
kahdelle, teetä, haluaisitko, kulta?

ammutaan raketti taivaalle,
ammutaan mitä ammutaan,

se ei muuta asioita, viimeiseksi tullut
on viimeiseksi tullut,
rakkauden korkea veisu on muuttunut
jo vuosia sitten arkipäiväiseksi,
liian tavanomaiseksi,

jotta presidenttikään siitä innostuisi,
virkavallan viimeinen edustaja,

kun poliisit kuolevat,
on kuin päänsärky hellittäisi,
viimeinenkin kaatuu maahan,
verissäpäin,

silloin kadumme sitä ettemme tehneet
kun oli vielä mahdollisuus
kun oli vielä tunnettu
kun vielä tiedettiin mitä teki

silloin kun aurinko paistoi
ja presidentti jaksoi hymyillä
kaikille kansalaisille, yhtäläisesti,
viimeiseen saakka

***

tahdomme kieltä
emme maailmaa sen takaa

tahdomme vaatteita
emme ihoa sen takaa

tahdomme kiiltää
emme maatua maassa

matojen syötävänä
auringon polttamana
ruohon peittämänä

tahdomme jäädä eloon
kielen rinnalle,
maailmaa ennen,
ihoa hampaittemme välissä pureskellen

***

on aina mahdollista
puuttua kielestä

***

sinä puutut kielestä, sen käsitteistä,
ole hyvä äläkä ymmärrä minua väärin:
näin lauloi joku kauan sitten,
sinä et tiedä siitä mitään

***

sinä puutut kielestä, sen käsitteistä,
aikeeni ovat hyvät,
härkä vaeltaa taivaankannella,
koivu eduskuntatalon portailla,
tarttuu ja tarttuu mutta ei ikinä saa kiinni
verkottunut mutta irrallaan kaikesta,

sinä olet kielessä kiinni,
ole hyvä äläkä ymmärrä minua väärin,
minulla on silmäpari
niin kuin muillakin,
karhu voisi viedä toisen niistä,
jäisin ainakin mieleen,

kamera on kirottu,
formaattien yhteiskunnallinen vaikutus
näkyy kuvassa,
emme voi sille mitään,
sinäkään et voi kuin todeta asiaintilan