Luulen, että joulukuulta ja tammikuulta on postittamatta kaikenlaista; olen mennyt sekaisin omien tiedostojeni kanssa. Tässä kuitenkin tänään, 14.1., kirjoitettuja runoja, jotka todistanevat sen, että surkeidenkin mielleyhtymien kanssa kannattaa jatkaa, koska viimeinen teksti onnistui vähintään kohtuullisesti.
***
kuinka menee on kysymys
johon asiantuntijatkaan eivät osaa vastata
kukaan ei ole aiemmin tätä tajunnut
mistä maailma koostuu
***
kauneudesta ja rumuudesta
maailma koostuu
meillä on maailman kaikki sanasto
käytettävänämme
mutta me valitsemme liian tarkkaan
ja jätämme viimeiset sanat käyttämättä
***
maailma tekee meistä salaliittolaisia
kauneus nujertaa meidät
metsien siimeksessä maailman hämähäkit
kauneus tavoittamattomissa
vielä ehdit juosta perään
jos haluat jos todella haluat
***
älä tavoittele toiseutta
***
älä tavoittele kauneutta
pysy rumuuden tällä puolen
kahleissa olet kuitenkin
***
viimeisten afrikkalaisten tavoin
olet kahleiden tällä puolen
***
sinun ei periaatteessa tarvitse kuin laukaista
mitättömyytesi
kahleet aukeavat
***
sinun ei tarvitse luopua kalasta
älä juokse joen rantaan
ja heitä niitä takaisin veteen
kauris riittää uhriksi
valkohäntäpeuran tieteellinen nimitys
kristinuskon viimeiset harhaluulot
mitä veistä aabraham käytti
tai aikoi käyttää
tästä aiheesta puhuu kirjallisuus
viimeinen toivomme
laitettiin sitten kauneus järjestykseen
kaukana maailman rajoilla
metsissä kinttupoluilla pahvilaatikkojen takana
vielä on aikaa tarttua toisiin asioihin
energiaa riittää, maailma ei ole vielä valmis
***
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti