sanovat: tuli iso jytky
minä sanon tämän ilman ironiaa
en vaihtoehtojen puutetta
olen oma isäni
hevoset ratsastavat lapsuudessani kaukana taivaanrannassa
hyppivien vuohien ylitse

sanovat: tuli iso jytky
olen kieltänyt sanan käytön
ja rikon omaa sääntöäni
kuuntelen pehmeää jazzia
joka kelpaa kaikille yhteiskuntaluokille
ilman ironiaa

sanovat: tuli iso jytky
toivoisin että se tulisi housuihin
ja haju paljastaisi sen lähteen
ilman ironiaa, ilman etäisyyttä joka tuhoaa elämämme
yhteiskuntasuhteet länsimaiden kulttuurin
koko tuntemamme maailman

***

kansa pysyköön kansana
rahvasta on kiva katsella etäältä
ikiaikaiset perinteet sallivat meille kaikenlaista kivaa
väkivallasta alkaen

symbolinen on konkreettista
ja konkreettinen symbolista
ilmassa lentävät luodit eivät ole mitään verrattuna
elävältä kynittyyn kanaan
kaksisataa meren alla kuljettua mailia
eivät ole mitään verrattuna isoon jytkyyn

se tulee kerran
ja sen on kerta kaikkiaan tultava
kaikkien asioiden on tultava
minkä tahansa ajatuksen saatkin
se on toteutettava

maalilla käy kova tohina tiistai-iltaisin
kaikkihan siihen tungeksivat
minä en tiedä miksi minä olen siinä
kai se on jonkinlainen massahysteria
spontaani mielenosoitus
jossa hevosetkin tallotaan jalkoihin

meidän on helpompi hallita toisiamme
kun emme sano koskaan mitään
muutenkin kannattaa pysyä hiljaa
joku voi pahastua

pahastuminen on vallankumouksen itu
siitä on lyhyt matka revolveriin
oman käden oikeus jääkiekkomaalilla
sellaista pitävät presidentitkin
jotka lentelevät maailman ympäri helikoptereilla

antiikin kreikan myytit eivät enää auta
lienevätkö koskaan auttaneetkaan
meidän on turvauduttava uusiin
eleettömiin suorituksiin hampaattomilla suilla
ihmisiin jotka eivät nuku eivätkä pukeudu
kylmässä kevätilmassa paljastettuihin sukuelimiin

näitä ei ole suunniteltu palavereissa
siksi ne ovat meille parempia kuin aiemmat
parempia kuin palavat liput
rajaseuduilla sytytetyt saunat
suoraselkäisempiä kuin kurkkuihin pureutuvat ohjeistuksia tekevät
nilkit ja nillittäjät

niihin kuuluvat vain kaikki muut, me olemme aina tahrattomia
me vain katselemme etäältä
tuntevatko katsojat toisiaan
tunteeko poliitikko toista
kauas on mentävä että näkee toisen
sodassa ei

tämä on puolueen perustajan puhetta:
etujoukko kaatuu rintamalla
takajoukko tuuppii perästä
vapaus on sinulle sitä että saat olla saamatta turpiisi
kauneus on varattu aina vain toisille

***

Ensimmäinen runohan on selvästi kirjoitettu vaalien jälkeen. Niiden tulos oli minulle järkytys, syistä joita ei tarvinne sanoa. Runo vain on unohtunut postata blogiin. Jälkimmäinen runo syntyi äsken, improvisaationa (olin tosin tapaillut sitä mielessäni eilen päivällä tai pikemminkin kohtia siitä), kun en pystynyt enää mitenkään analysoimaan sitä keskustelua, jota jääkiekon MM-kisoista on käyty. Siksi sitä - runoa siis - ei varmaan pystykään analysoimaan. Tai ainakin olisin kovin kiinnostunut kuulemaan, mitä siitä saa irti, jos saa mitään. Lupasin Facebookissa ystävälleni, etten enää puhuisi jääkiekosta, enkä tiedä, postitanko tätä sinne.