keskiviikko 3. huhtikuuta 2013


En ole aikoihin katsonut silmiin,
sisäelimistä puhumattakaan,

yhteiskunta pärjää ilman minuakin,
hämähäkkien verkko on kudottu jo ennen syntymääni,

joelle kutsutaan lipuvia veneitä,
aurinko paistaa silmien lävitse,

tartutaan jokaiseen mahdollisuuteen,
jokaiseen pystyssä seisovaan seipääseen,
joka maahan juntattu on.

***

Maahan juntattu paalu on merkki
sivistyksen vääjäämättömyydestä,

toivoisin voivani parodioida tiettyjä ilmansuuntia,
hevosilla on enemmän tietoa kuin kenelläkään
niin sanotuista viisaista,

näin ne ainakin itse väittävät,
lepakot ja niiden kaikki turpeat kehityskeskustelut,

kiitos ei, sanotaan, kun halutaan ottaa osaa,
yhteiskunnan kehittäminen menee ohi jossain kaukana,
sinut on vain salvottu ja siinä koko elämänselityksesi,
turha väittää muuta.

[Ei kovin häävejä runoja huhtikuun alusta.]

Ei kommentteja: