Vanha koneen uumenista

No ei ehkä ihan niin vanha, sanotaan kolme neljä vuotta vanha.


Miten on mahdollista suodattaa olemansa,
miten on mahdollista suorittaa kuulemansa,
oppivelvollisuuden määräämät rasitukset,
hevoset loikkivat puistoissa vanhojen tätien ylitse
panssarivaunut rajaavat olemisen ehtoja,
tähdet nielussani liikkuvat vaivatta,
turpeat pääministerit ja heidän isänsä kiistelevät julkisuudessa,
useat kuitenkin kieltäytyvät tarjotuista mahdollisuuksista,
aurinko sammuu kaupan ovelle,
sumuiset ajatukset liukuvat jään pinnalla,
suot ja niiden lukuisat silmäkkeet, ne vasta ovat jotain,
saappaiden tuho, jalat uppoavat, samoin miehet, kokonaiset miehet,
ei ole tästä ennen puhuttu,
kuka meille antaisi anteeksi,
meille on mahdollista vain liike,
vailla pysähtymisen suomaa varjoa,
vain siellä kaupat ovat auki jatkuvasti,
vain siellä sielumme on suoritus,
ja kun me viimein pääsemme perille,
meitä odottaa kineettinen purkaus,
luonto ja sen viimeiset pyrskähdykset:

se mikä ei ole mahdollista.

Turpea pääkirjoitus täyttää maailman,
ilma loppuu hisseissä,
lepakot täyttävät autotehtaitten luolat

Kammioissa tehdään viimeiset kidutukset,
mitä orgioitten jälkeen,
mennään suihkuun, syödään aamiainen,
sitten kutsuu sänky ja vapahtava uni.

Se oli kuvaus eduskunnasta,
aurinkojen viimeisestä asuinsijasta,
viimeisestä rannasta ennen talvisotaa,
profeettojen ennustusta kyborgeista,

se oli se kesä 1939,
kuuma ja kuiva, kuin menneen maailman heijastuksia

Tässä on monelta päivältä..

.. ja on ollut niin kiire, etten ole ehtinyt näitä paljoa väsäilemään.

Hyvää yötä, lapsikullat,
nyt nukkumaan, setä laittaa nukkumaan,
maailma pyörii vielä radallaan,
ovet ovat auki maailmaan,
hirvet voivat astella vapaasti sisään ja ulos.

***

On jo yö,
sukulaiset lepäävät,
tuntemattomatkin hirvet ovat tervetulleita ovista sisään.

***

Vielä ehtii syömään yhden.
Hirvi astelee sisään muina miehinä.

***

On jo yö, aiemmin päivällä käärme luikerteli vedessä.
On maailma ja on maailma,
tämä oli niistä toinen.
Sikäli miellyttävämpi
että siitä pääsee pois.

***

Maailma on miellyttävä:
siitä pääsee pois.
Unet valvovat kauttamme,
varjo askeltaa sijastamme,
se on siisti, viimeinen ajatus.

***

Siisteys on ajatus, jota kannatamme
viimeiseen asti.
Kuolema tulee varjon avulla,
takin sisällän, pitkän mustan nahkatakin,
joka avautuu kulman takana,
sairaalan siisteillä käytävillä,
rikkinäisen valon välkkyessä katossa.
Pää nytkähtää taaksepäin,
joku tulee pyyhkimään kuolan suupielistä.
Maailma avautuu aurinkoon ja kuuhun,
sienet lakkaavat olemasta syötäviä,
paperikasat kallistuvat kohti syövereitä,
se on se maailma, jonka tunnen.

hevosten ajamana on maailma syntynyt,
susien innoittamana,
veriset hampaat valtimoilla,

lepakko lentää paikasta toiseen,
presidentti on määrännyt niin,
tunnetun maailman lait

panteleimon ja gargantua olen minä,
suunnattomista leuoistani tunnettu,

maailma astelee luolasta ulos,
varjot luolan seinällä ovat kuin
papirossia Muurmanskista,
hakukone on selvittänyt meille reitin,
paikannin on apuna meillä täällä,

vaelluksella elon keskellä,
kun saavuin illansuussa metsään
lähellä Avignonia,
oli kuin maailma olisi saavuttanut minut,
maailma ja sen hurtat

hevositse on luolasta tultu,
nahkatakit naristen, kuolema saapui
illansuussa, tertsiinit suissa muistuen,

keuhkokala oli hyvä presidentti,
Afrikka hyvä kotimaa,
Astarte hyvä papitar,
Hekaten viikatteen alla olemme kaikki suojassa,

Dimitri, tuokaa autoni,
Lenin huudahti, sehän oli hänen veljensä,
yhteiskuntakokeilujen summa oli plus miinus nolla,
öisin taannutaan nukkumaan, se on
elämästä pois, kirjekaverille voi vinkata
uusista tavoista järjestää
elämä ja vallankumous

Yksi syntyi, sitten loppui luovuus. Ja yksi rivi, mutta se ei kai ole kokonainen teksti.

terveisiä presidenteille,
viimeiset teistä ovat hämähäkkejä

maailma vaatii veronsa
aurinko paistaa liian kirkkaasti,
maailma sulaa silmien edessä

sidotut miehet vankiloissa, keittiöissä
esiliinat kasvoilla,
viimeiset meistä ovat siellä,
hevosten ajamina

***

hevosten ajamina on ennenkin syntynyt

***

Kai nämä kolme runoa liittyvät siihen, että tyttäreni muuttaa huomenna Luxemburgiin kahdeksi vuodeksi ja näemme huomattavasti paljon harvemmin kuin tähän asti, varsinkin aluksi. Tänään hän tulee meille vielä käymään.

***

Viimeiset häikäisyt,
peilit katsovat sinuun
olet maailman rajoilla yksin
hämähäkki katsoo sinuun
matto liukuu altasi pois,
viimeiset häikäisyt

***

viimeiseksi tulleet ovat usein mahdottomia
tunnetaan jos tunnetaan mutta
ei väistytä
käsikynkkää kaduilla
viimeisenä käännytään kulmasta
muut ovat jo menneet
maailma on tyhjä

***

tämä on viimeinen päivä
maailman minuun ihastua
meitä on monta, minua on kaksi
juostaan jos juostaan
kadut pysyvät paikoillaan,
maan alla tapahtuu sitäkin enemmän
vielä ehtii heiluttaa kättään hyvästiksi

***

Liian elämän hallitsema kiire
maailman masentamat koirat
liukukaa kannen ylitse, jään ylitse, kantakaa liput maihin

tuonelan hurtat ovat jäljilläni,
maailma kaatuu niskaani,
matto liukuu altani pois, kaadun, lyön pääni

tuntemattomat hämähäkit
ovat päättäneet työnsä, lopputyö valmistui
lähes ajallaan,

tuntemattomat helikopterit nostavat
minut yläilmoihin, sääkarttojen tavoittamattomiin,
liu'un kannen ja jään ylitse