Kannattaa lukea nämä viimeiset sanat,
ensimmäiset rivit, tulehtuneet kipupisteet,
olemattomat sanonnnat, kuinka inhoankaan vaatimattomia totuuksia,
totuttuja totuuksia, itsestäänselviä valheita,
naisten kirjoittamia korkeajännityksiä,
tuntemattomia koiria, katuojien kuninkaita,
aurinko paistaa risukasaankin:
panssarivaunut valloittivat sydämeni,
ohjukset lähestyivät Islantia,
palauttakaa ne lähettäjälle,
sinetöity suudelmin,
sen laulanut tyyppi kuoli aidsiin, toissavuonna,
kaksi päivää sitten, viimeksi tiistaina, heti sateen jälkeen,
kirjat palautettiin kirjastoon kovakouraisesti,
älkää ikinä menkö totuttautumaan uutuuksiin,
tuska siitä on seurauksena,
maailma seurailee sinua kaduilla, mustiin pukeutuneet miehet,
jos kerrankin näet ufon, niin olet tuomittu,
minä näin sellaisen lastenkutsuilla,
mehujen ja kakkujen lomassa,
Brezhnev oli nuoruuteni suurimpia sankareita,
isällinen hahmo, joka muistutti pappaa,
työväenliikkeen johtohenkilöä, moukarinheiton mestaria,
kuulantyöntäjien edusmiestä,
gorillastakin saisi nätimmän, mies hyppää avantoon,
silmät kiinni, se on tulevaisuus, ota kaikki vastaan mitä tulee,
naurettavat paljastukset, liian halvat ruoat, hajonneet kengät,
omaisuutesi ei enää riitä,
tapahtumien järjestämiseen ei ole mitään syytä,
peilikuva vääristävässä peilissä on niin lähellä totuutta, että säikähdät,
se on harvinaista tänä aikana,
mutta niin oireellista,
kampakeraamisella ajalla totuttiin televisiointeihin,
romaanien tuhoamiseen iltatulilla,
Woodstock järjestettiin dinosaurusten suostumuksella,
silloin lensivät luut, nyt kaljatölkit,
antakaa poikien laulaa, Siikaisissa on vielä hetki rauhaa jäljellä,
sitten tulevat generaattorit, Suomen viimeiset presidentit.
***
Kaulailemalla saa aikaiseksi lapsia, aidsin, tulehduksen sydänlihakseen,
kallonpohjasta putoavat ajatukset, vapaasti lentävät,
verellä puolustetut, taukoamatta aivoihin tunkeutuvat taantumuksen käsikassarat,
punaisen imperialismin viimeiset synnyinsijat,
tämä on huuli, tämä on herpes, sen vieressä, välissä ei ole mitään,
taantumus, edistys, paikkakuntia jossain läntisessä Suomessa,
jossa ei ole mitään, kauan sitten ovat tauonneet kyläkauppojen viimeiset huudot,
iltasoittoa ei kuuntele enää kukaan,
sydämissä ei asu ketään, talot ovat tyhjentyneet, välimaastot on katettu silloin,
kuka silloin etenee metsissä, kuka hyökkää Babi Jariin, kuka astelee Rauman kaduilla,
tuntemattomat mestarit ovat aiheitamme tässä triptyykissä,
maailma kulkee vasemmalta oikealle,
meillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin seurata katseellamme.
keskiviikko 2. toukokuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti