Olen näköjään unohtanut postittaa tänne uusia runoja. En pääse niihin nyt käsiksi, mutta tässä pari vanhempaa.
Kuulemma minun pitäisi aloittaa uudestaan,
tajuttomat tienvarsilla,
kuolevat käsivarsilla, Suomen käsivarressa,
uupumus, tyhjyys, tauottomuus,
loputtomuus,
pidempi kuin ikuisuus,
enemmän sanoja ja kirjaimia,
kenelle niitä pitäisi lähettää.
***
Tunkiot tulevat täyteen ilman minuakin,
aurinko paistaa mutta ei risukasaan,
nuotiot syttyvät, minä en sitä voinut auttaa,
vaikka kuinka kirjoitin siitä.
Loputtomalta tuntuvat prosessit
eivät usein ole sitä.
***
Karmeita ajatuksia miettiessään
voi katsoa ulos. Kaikki on vielä pahempaa.
Savu nousee kohti taivaita,
minulla on vielä toivoa.
torstai 22. marraskuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti