Osa tajunnanvirtarypistystä, osa yksinkertaisesti vain huonoja. En tiedä, auttoiko viimeisen runon kohdalla editointi ollenkaan. En jaksanut aamulla ajatella asiaa; itse runo oli kirjoitettu jo torstaina.
Muutut lapsenkaltaiseksi tullessasi maailmaan,
aiemmin olit tyyni ja sivistynyt,
osasit kaiken, tiesit paljon,
paina pääsi kädelleni, tämä maailma vaatii väsymystä,
nyt on vain jatkettava koodien tulkitsemista.
***
Mytologia on koodien tulkitsemista.
Juostaan eestaas, maailma on viimeksi jäänyt avonaiseksi,
asetelmat ovat ennallaan,
tuskat entisellään, pieninä patsaina teiden varsilla,
kuka tästä selon ottaa,
se on viimeinen joka sammuttaa valot.
***
Automaattiset sykäykset maailman rajoilta,
pippeli ohjautuu sisuksiisi,
kammottavat runot ansaitsevat tulla kirjoitetuiksi,
en ole kaikesta aina aivan varma,
viikko viikon jälkeen olen kirjoittanut tätä runoa,
toisto on tosi ikuisuus,
pippeli ohjautuu sisuksiisi,
niin alkaa huumorikin naurattaa.
***
On kiire, tuleeko kiiressä tehtyä hyvää jälkeä,
tuskin, poika poloinen on antanut avaimensa jo syntyessään,
avaimet ja hyppivät vuohet tulevat vielä pyytämään anteeksi,
maailman tuhoutuessa lakeijatkin kuolevat,
se on maailman viimeinen laki, se on Raamatusta tuttua,
mutta poistettu viimeisestä laitoksesta,
kuolema on viimeinen laki, saluunoista saluunoihin,
villin lännen viimeiset ja ensimmäiset henkäykset,
kaikkeus kaipaa vetreyttä,
verrytellään siis puistoissa, tuntuu siltä kuin tarvitsisimme sitä itsekin,
näkyväisyyden maailma on kuunalinen,
kuinka me saisimme sen tälle puolelle peiliä, olemattomuutta, naamioita?
Turhaa on antaa ohjeita sähkeitse,
morsetuskoodi toimii ruokalautasen reunaltakin,
käsistä lähtee hilseen mukana kaikki järki,
kosketus, ainainen kosketus parantaa useat haavat,
hämähäkkien jäljiltä maailma on niljakas,
siellä ne kykkivät, ihmiset, vessanpönttöjen takana verkoissaan,
tulkaa tänne sieltä, huutelevat,
näin tekee myös Ari Vatanen, ranskalainen poliitikko,
jonka kirjoittamassa tunnustusteoksessa on omistus Ajatollah Khomeinille,
se on ruusuraportti, napalminkäryinen sanomalehti,
johon et voi tarttua tuntematta inhoa,
ja vain moukka nai hyvin, sen tietävät monet,
nekin joille yleinen tietämättömyys on ylimpiä arvoja,
pornografia on asioista hienoimpia, ylevyys korotettuna potenssiin,
ja kun kuljet tarpeeksi kauas, tulet taas vastaan,
ja voit tarttua pensseliisi ja maalata itsellesi uuden taivaan.
***
Ihminen on robotti, jolla ei ole inhimillisiä tunteita.
Kenelläpä olisi: pääoma kasaantuu kaatopaikoille,
raikas tuulahdus olisi poikaa, mutta ei voi mitään:
tomaatit kasvavat täällä kohtisuoraan, luomuna, ilman lisäaineita,
suolattomuuskin lisääntyy, se on jo huijaus monen mielestä,
vanhoja ukkoja kannattaa kuunnella, tietää välttää tiettyjä asioita,
voi kertoa sitten myöhemmin ettei ollut mukana kaikkein typerimmissä tempauksissa,
peilistä katsoen saat myös ravivihjeet: hevosnaamaisuus näyttäytyy
kaikkein kauneimmissakin kaupungeissa olevan pääsääntö eikä vain poikkeus.
Kauneimmillakin naisilla on hevosen kasvot.
Se on pääministerin määräämä asetus, eikä siitä saanut keskustella julkisesti.
***
Maailma ei ole tehnyt parastaan, emme ole syöneet loppuun lanttulaatikoita,
sinappikastike pelasti kasvomme, turpeat sillinsyöjät tunkeutuivat esiin.
Eihän tästä tule mitään.
Viha määrittää maailmamme rajat.
Jollekulle viha on maailmanselitys, toiselle turhaa energian haaskuuta,
vihassa on kielemme, maailmamme aurinko,
lattea maailmankaikkeus, litteä maapallo,
ohjukset lentelevät minne sattuu,
vihan lennättämänä myös diskomusiikki maistuu,
kuuluu mussutusta, punk-kitaristit soittelevat sitroillaan meneviä biittejä,
kauniit kitarakuviot ovat kuuluneet asiaan jo vuosisatoja,
maailma astuu kuviosta ulos,
seis! tahdon sisään!
***
Koska elämä heittelee,
aurinko astuu maailman ovesta sisään,
häikäistymme ja kahleet ovat auki.
***
Elämä heittelee,
aurinko astuu maailman ovesta sisään,
häikäistymme ja kahleet ovat auki.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti