Ihminen nukkuu huonosti.
Se on kaiken vika, rappukäytävästä kuuluvat äänet
räjäyttävät tajunnan kerta toisensa jälkeen,
kukat avautuvat linnan käytävillä,

kuu nukkuu huonosti,
kaikkeuden tarmolla voisi ehkä elättää itsensä
ja pienen perheen,

maailmaan ajautuneet vuohet,
pakolaiset, heidän avaimensa,
mennään ovesta sisään, pakotetaan kaikki johonkin, 

yhteiset leikit ovat kivoja, eduskunta määrää lain siitä.

Ihminen nukkuu huonosti,
parhaiten ehkä keskikeväällä kun kaikki on vielä pimeää,
keskiaikakin,

uuden ajan tullessa menneiden sukupolvien ajatukset
painavat liian raskaasti hartioilla
ja unemme on syvää,
syvempää kuin koskaan ennen.