torstai 29. maaliskuuta 2012


[Tässä muutamia runoja parilta päivältä. Fidel-aiheiset runot on kirjoitettu jo kuluvan viikon maanantaina, kun olin katsonut Teemalta Chris Markerin ristiriitaisia, mutta nostalgisia tuntoja herättävää essee-elokuvaa, jossa oli pitkiä Fidel Castro -haastatteluja.]

Menneinä vuosikymmeninä heilutit lippuja.
Käärit sätkän, samalla eleellä, samalla kädenliikkeellä
tuhosit maailmoja.

***

Kauneus on katsojan silmissä,
sätkä käärijän käsissä.
Panssarivaunu saalistaa öisillä kaduilla,
sinä tunnistat kaltaisesi.

Kukat ovat maljakossa,
siististi pöydällä,
maailmasi asetettuna sievästi vinoon.

Ja niin me juoksemme pakoon,
kohti maailmaa, kohti yhteiskuntaa,

sissitaktiikasta kertoo itse Fidel,
vielä aktiivinen, vielä toimiva,
kansojen turva,
maailman pelastus,

luurankojen vetovoimaa ei tule aliarvioida.

***

Kuljette kohti maailmaa,
erilaisia näkemyksiä kaikkeudesta,
sissitaktiikalla valloitetaan myös Betelgeuze,

intiaaneista niin väliksi,
kunhan saamelaiset säilyvät elinvoimaisina,

sataa, kuvassa lakki on märkä,
silmäsi vuotavat,

sätkäsi suupielessä on vettynyt,
olallasi rynnäkkökivääri,

oi Fidel,
katseessasi on kokonainen maailma,
puheissasi dialektiikan ydin,

minusta ei enää samaa irtoaisi,
maailmaan väsyneet miehet vainoavat minua öisin,
kirjoittavat kansainvälisessä tietoverkossa hävyttömyyksiä,
väittävät olevansa konservatiiveja,

heidän on maailma ja vallankumous,
oi Fidel,
mihin me vielä päädymmekään?

***

On taannuttava
kansainvälisen tietoverkon tasolle,

tihrustettava ikkunoista toisten elämää,
kantrilaulajien ja pyjamabanaanien,

presidentti Johnsonin ja pääministeri David Cameronin,

huumeet ovat loppuneet jo aikapäiviä sitten,
on syytä aikuistua,
ruveta onkimaan, ryhtyä täydelliseksi onkimieheksi,

kaukana läikkyy vettä rannoille,
vesi tulee pyytämättäkin ylitse,
olet siinä välissä, kiven ja veden,
hellan ja nyrkin, linja-auton ja taksin,

lentokoneet vievät sinut pyytämättä perille
kaukaisimpiin kolkkiin,
kaadut saappaat jalassa,

sitä pyysitkin,
kun hattusi oli märkä trooppisesta sateesta,
oi Fidel.

***

Maaliskuussa 2012 on tiettyjä etuja:
maailma kaatuu eteenpäin, nenälleen,

arvet parantuvat hitaasti,
ovat muistoja mielessäsi,
kauneus, ohimenevä haihatus, punatut huulet,

miksi emme aina tee niin kuin isä sanoo,
pois se meistä että kapinoisimme,

yhteiskunta asettaa rajat niin kuin itse haluamme,
kaikki toiveemme on otettu huomioon,

huhtikuussa 2012 kauhu ottaa vallan,
astumme pyörän selästä suoraan jokeen.

***

Ei kommentteja: