torstai 29. maaliskuuta 2007

Eiliseltä ja tältä päivältä

1. Maailma on kallellaan.
2. Kukat tuoksuvat keväisin.
3. Katumus ylittää sallitut rajat.
4. Tuska on turhaa.
5. Älä katso tännepäin.

***

Olet metsästänyt maillasi,
omillasi, turha on omistuksen tuoma varastamisen tunne.

***

Puut ovat kaatuneet,
lehdet lentäneet ties minne,
syksy saapuu kaupunkiin,
kaksintaistelut ovat väistämättömiä,
astun kadulle ja tiedän häviäväni.

***

Raunio astuu tulevaisuuteen,
maailma asettuu radalleen,
rakentaminen jatkuu ja jatkuu.

***

Lyhyys on etu,
maailman pituus mitataan jaloissa,
sinulla liian isot jalat merkitsevät muille pienuutta.

***

Merkitään mitä merkitään,
kaikki on kuitenkin saavutettu,
ei luovuta pojat tästä nyt,
kirjoituskone nakuttaa viimeiset sähkeet,
stop.

***

Se täyttää minut surulla,
kirja löytää sankarin aavikolta kuolemasta,
korppikotkat tasangolla tajuavat oman rajallisuutensa,
aurinko kuumottaa, ottaa silmiin,
termit joita en tunne täyttävät sanakirjat,
läheisiltä bensa-asemilta tulee sankareita.

***

Neilikka on valitsemamme aromi,
maailma täyttyy savusta,
salaatti on sidottava tuoliin.

***

Meille annetaan ylhäältäpäin riffejä,
Jussi Raittinen kuolee ristillä,
rokki on Pythagoraan papu,
ylitämme purot, riippusillat poltetaan jälkeemme,
kitara nakuttaa tietoisuuden rajamailla,
kuninkaan kazoo-soolo on katoavaa kansanperinnettä,
näätäkin soittaisi paremmin.

***

Maailma on kallellaan,
kukat tuoksuvat keväisin.
Katumus ylittää sallitut rajat ja tuska on turhaa.
Hys, älä katso tännepäin,
maailma kallistuu vielä pikkiriikkisen, liikaa,
baabelin torni rakennettiin jälleen kerran.

***

Aamunkoittoilmiö lisääntyy tähtitornien läheisyydessä,
kutsutaan paikalle poliisi,
teemme tästä kyselyn Nobel-akatemiaan,
Norja on hyvinvoivien, mannermaisten näköisten ihmisten maa,
äänestetään kokoomusta,
hyvinvoivien puoluetta, hirtetään sitten loput munistaan sähkötolppiin.

***

Tuntemamme ilmiöt näyttäytyvät sarjakuvina.
Rainaesitykset päättyivät 70-luvulla,
kirjavien kukkakuvioiden keskellä,
saimme maistaa viimeiset kuvat viattomuutta,

Jerry Lewis valkokankaalla,
opettajien idea vallattomuudesta,
anteeksi missä päin on rintama,
kuka näistä tietää, John Lennonkin kysyi samaa,

kuviot kieppuvat edessämme, silmien uni,
nukkuessamme valtaa pitävät jotkut ihan muut,
pääministerikään ei tiedä siitä mitään,
Kanarian saaret kutsuvat alkuperäisasukkaitaan takaisin,
meritähtien laulu kantautuu korviimme,
yläasteella katsottiin jo Bud Spenceriä,
väkivalta aktualisoitui auktoriteettien läsnäollessa,
onko ihme että olen tällainen?

Ei kommentteja: