Keskiviikko ja torstai

Kävellessäni sen huomaan: maa on jäätymispisteessä,
petrolivuot ovat ehtyneet,
enää ei voi heiluttaa nenäliinoja,
pieniä apinanpoikasia on lähetetty avaruuteen tarkoituksena saada Jumalan huomio.
Mies pysäköi autonsa, tervehtii naapuria,
se on muinaisten jumalien kaltainen tapa olla olemassa,
kapaloiästä saakka, muniviin kanoihin:
petrolivuo on ehtynyt, minä olin ensin.

***

Politiikka on aikain sirkusta, pomppivat koirat ovat presidenttinä,
aikataulut pettivät jo junan tullessa laituriin,
minä siinä välissä yritin tulla kotiin.

***

Kuolema on politiikan sirkusta, siri siri siri, kuuluu pellosta,
jonglöörit ovat kauhea kuolema, miimikoista puhumattakaan,
syntaksi on tiessään, maailma kulkee radallaan,
ihmiset, hyvätkin ystävät muuttavat pois,
minusta ei taida olla jäljellä enää mitään.

Turpea suo on hyvä astella,
hautajaiset on helppo järjestää: kuolema tulee samalla.
Hengityksen kato, happihyppely koituu sameudeksi, kuinka kukin makaa,
on tiedossa että mielellämme emme antaudu elämään,
pankkitilastojen kärjessä on rikollisten kovin kaarti,

saksofoni tuuttasi jossain kaukana mielen rajoilla,
miehillä oli lippalakit väärinpäin,

auto on oiva väline, matkusta kauas pois,

Pariisin kadut on valloitettu, vieläkö ne ovat porvarin,
on kuultu että kirjasta on kirjoitettu liian myönteisesti,
heinäsirkka saapuu kotiin ja kirjoittaa kirjeen äidilleen, joka hylkäsi hänet kuolinvuoteellaan.
Testamentit jäivät siis tekemättä.
Heinäsirkan testamentti lienee asiakirjoista merkittävin.