Tämä oli aamun runoista ainoa kohtuullisempi:
Helpompi oli nuorena väistää nuolia,
juosta rannoilla, kadota puiden, kulmien taakse,
minä muistutan itseäni nuorena,
kuinka saavuttaisin vielä jonkin iän,
en ole enää aikoihin itkenyt haudoilla,
Pariisi on ollut minulle saavuttamaton haave jo pitkään,
hypätkää tästä altaaseen,
runo saavuttaa minut ja teidät,
maailman puolipisteet,
maksalaatikko on syömättä,
banaali on maailman tarkoitus,
puut syövät meidän maailmamme.
maanantai 4. joulukuuta 2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti