perjantai 30. maaliskuuta 2007

Ihan vituilleen menivät aamun pari runoa:


Puhelu tulee taivaasta, älä toki vastaa,
Poirot tiesi paremmin,
kazoota eivät suinkaan soita kuninkaat.

***

Kitaran nakutus preerialla,
kuolema kulkee sauvansa päästä päähän,
tartu tilaisuuteen: liity palokuntaan,
vapaaehtoisesti, putoa eduskunnan turvaverkosta pois,
lännenmiehet ovat katoava laji.

***

Ei saatana. Liikaa kun yrittää jne.

***

Jääkö tästä huono mieli viikonlopuksi, jos nyt lopettaa? Pitää ruveta hommiin.

torstai 29. maaliskuuta 2007

Eiliseltä ja tältä päivältä

1. Maailma on kallellaan.
2. Kukat tuoksuvat keväisin.
3. Katumus ylittää sallitut rajat.
4. Tuska on turhaa.
5. Älä katso tännepäin.

***

Olet metsästänyt maillasi,
omillasi, turha on omistuksen tuoma varastamisen tunne.

***

Puut ovat kaatuneet,
lehdet lentäneet ties minne,
syksy saapuu kaupunkiin,
kaksintaistelut ovat väistämättömiä,
astun kadulle ja tiedän häviäväni.

***

Raunio astuu tulevaisuuteen,
maailma asettuu radalleen,
rakentaminen jatkuu ja jatkuu.

***

Lyhyys on etu,
maailman pituus mitataan jaloissa,
sinulla liian isot jalat merkitsevät muille pienuutta.

***

Merkitään mitä merkitään,
kaikki on kuitenkin saavutettu,
ei luovuta pojat tästä nyt,
kirjoituskone nakuttaa viimeiset sähkeet,
stop.

***

Se täyttää minut surulla,
kirja löytää sankarin aavikolta kuolemasta,
korppikotkat tasangolla tajuavat oman rajallisuutensa,
aurinko kuumottaa, ottaa silmiin,
termit joita en tunne täyttävät sanakirjat,
läheisiltä bensa-asemilta tulee sankareita.

***

Neilikka on valitsemamme aromi,
maailma täyttyy savusta,
salaatti on sidottava tuoliin.

***

Meille annetaan ylhäältäpäin riffejä,
Jussi Raittinen kuolee ristillä,
rokki on Pythagoraan papu,
ylitämme purot, riippusillat poltetaan jälkeemme,
kitara nakuttaa tietoisuuden rajamailla,
kuninkaan kazoo-soolo on katoavaa kansanperinnettä,
näätäkin soittaisi paremmin.

***

Maailma on kallellaan,
kukat tuoksuvat keväisin.
Katumus ylittää sallitut rajat ja tuska on turhaa.
Hys, älä katso tännepäin,
maailma kallistuu vielä pikkiriikkisen, liikaa,
baabelin torni rakennettiin jälleen kerran.

***

Aamunkoittoilmiö lisääntyy tähtitornien läheisyydessä,
kutsutaan paikalle poliisi,
teemme tästä kyselyn Nobel-akatemiaan,
Norja on hyvinvoivien, mannermaisten näköisten ihmisten maa,
äänestetään kokoomusta,
hyvinvoivien puoluetta, hirtetään sitten loput munistaan sähkötolppiin.

***

Tuntemamme ilmiöt näyttäytyvät sarjakuvina.
Rainaesitykset päättyivät 70-luvulla,
kirjavien kukkakuvioiden keskellä,
saimme maistaa viimeiset kuvat viattomuutta,

Jerry Lewis valkokankaalla,
opettajien idea vallattomuudesta,
anteeksi missä päin on rintama,
kuka näistä tietää, John Lennonkin kysyi samaa,

kuviot kieppuvat edessämme, silmien uni,
nukkuessamme valtaa pitävät jotkut ihan muut,
pääministerikään ei tiedä siitä mitään,
Kanarian saaret kutsuvat alkuperäisasukkaitaan takaisin,
meritähtien laulu kantautuu korviimme,
yläasteella katsottiin jo Bud Spenceriä,
väkivalta aktualisoitui auktoriteettien läsnäollessa,
onko ihme että olen tällainen?

tiistai 27. maaliskuuta 2007

Ei näistä nyt kovin hyviä tullut

Anteeksiantaminen on kaikkein helpointa tässä maailmassa,
sen kun kävelee oksan päästä päähän,
astuu ongelmat sivuuttaen omaan elämäänsä,
puut ovat kuolleita, minuudet sivuutettuja,
tuoretuotteet ovat kuoleman todistus,
nainen kävelee sauvojen kanssa ikkunani editse,
olen varma siitä, että tämä on väärä tapa elää.

***

lehdet ovat kuolleet
linnut lentävät loppuun saakka
syys saapuu mieleen
rakkaus on sopinut aikatauluun
hämähäkit taantuvat kehityksessä

***

Tee maistuu ruusuvedeltä,
kuin hajuvettä joisi,
haudutin sitä liian vähän aikaa,
kättelin ravintoloitsijaa kauan sitten kadulla,
moottoripyörä suhahtaa ohitseni,
katselen elämääni kuin rainaesitystä koulun jumppasalissa,
tunnottomuus on ollut yleistä pihoilla ja leikkikentillä,
kuninkaita kaivataan aika ajoin,
ei tähän, ei nyt,
kukkapensas on kuihtunut jo ennen meidän syksyämme.

***

maanantai 26. maaliskuuta 2007

Vanha levykkeeltä löytynyt runo, vuosi voi olla mitä tahansa 1995:sta 1999:een.

minä en tiedä en osaa
lauseet tulevat
kuin tauti
maailma on virus
on olemassa sellaisia maailmoja
joissa lauseet eivät toimi
minä puhun sujuvasti venäjää
saksassa olen huonompi
kärsin sotien lopputuloksista
tämä on häkki,
johon minut on
asetettu kärsimään
rangaistuksesta:
kävin liian lähellä
ja vaha putosi isoina paloina alas mereen
minulle sanottiin
ettei kannata
kukaan ei sanonut
ettei minun pitäisi olla nukkumatta
mikä on todella rikokseni:
olen maailmasta kotoisin,
siis itsekin virus,
kärsin itseni päivittäisestä tappamisesta,
kohtaan itsessäni kaikenlaisia,
hyväksyn jonkinlaisia, minä olen
tyytyväinen, tyytyväisempi kuin moni muu,
kuin sinä, katson lävitsenne kuin profeetta,
olen avoin kaikille,
antakaa lasten tulla tyköni,
minä olen se joka olen,
ego sum qui sum, osaan puhua hepreaa ja latinaa,
olen käynyt niin lähellä,
olen ollut runous itse, minä tunnen eräänlaiset,
minä tunnen paremmin kuin muut, minä olen tyytyväinen,
tyytyväisempi kuin sinä, kuin he,
olen itseäni tyytyväisempi,
minä olen tämän maailman herra tämän häkin ainoa pappi:
olen kuin lakimies
sokea vaa'aton koira

perjantai 23. maaliskuuta 2007

Reissun jälkeen hitaasti palailua työn pariin

Läpikuultavuus asioissa, jotka eivät luonnostaan ole läpikuultavia,
kammottavuus uutuustuotteissa, luonnottomuus ihmisen elämässä,
elämyksellisyys kaikkeudessa, puutteessa, loistossa,
sen tajuamisessa että yksin on kaikki,
kukaan ei tänään auta ketään eikä mikään puhu puolestasi,
se tiedettiin jo ammoisina aikoina, ennen sotia, tiistaisin sateen jälkeen,
aamupäivät vietettiin miellyttävässä horteessa,
ne ovat niitä aurinkoisia hetkiä joita muistelet vanhana,
kun olet jo antautunut maallisille nautinnoille, jättänyt äänestämättä,
astunut kohti valoa, jonka taustalla soi Mozart.

***

Minun Mozartini on läpikuultava,
kaksi kiveä kämmenen ihossa.

***

Mozart ja kaikki muu tämmöinen rihkama kuuluu runoihin, samoin Coltrane ja muu älykäs jazz. Miltä kuulostaisi jos viittaisin runossa The Crampsin levyyn A Date With Elvis, jota olen juuri siirtämässä cd:ltä kovalevylle?

***

Siirron tekniikka ei ole koskaan kiinnostanut minua,
kaikkein vähiten sen tajuaminen että maailma on teknologia.
Olen onnellinen suonsilmäkkeessä, vajonneena, hautausmaat läpikäyneenä,
kuulostellen tajuttomia yhtyeitä,
The Crampseilla on treffit Elviksen kanssa.

***

Ei se oikein toiminut.

keskiviikko 7. maaliskuuta 2007

Keskiviikon terveiset. En sitten kirjoitakaan tänne vähään aikaan mitään, ellen reissun päältä innostu: lähden tänään Tampereelle filkkareille ja lauantaina Kyprokselle viikoksi perheen ja appivanhempien kanssa.

Kauniit kaupungit ovat tunnottomia paskiaisia,
kirjastot avataan tunnottomalle yleisölle,
tunnoton on myös sydämen lyönti,
hakkuuaukeitten koko samba,
yhteiskuntien siunatut tilat, käsi etsiytyy takataskulle,
morjestaa reteästi vastaantulijoita,
lompakko onkin tyhjä, maailma ei enää aukene meille.

tiistai 6. maaliskuuta 2007

Päähän iskostui lause hämähäkistä. Olen kirjoittanut hämähäkeistä ennenkin, en tiedä, mikä niissä yhtäkkiä muka kiehtoo. Asuin kerran yhden kanssa, se oli minusta jollain tavalla mukava näky aamuisin verkossaan köllimässä vessanpöntön takana.

Mutta eivät nämä runot kovin hyviä kyllä ole.


Hämähäkki kutoo viisautensa umpeen,
maailman kutoo kiinni itseensä,
hämähäkki on viisas, kuolemaansa saakka,
presidentti taas, hän katoaa taivaanrantaan,
häviää silmistämme, häipyy mielistä,
hänen muistelmansa ovat uskalletut,
maailmaan sukeltavat.

***

Hämähäkki kutoo maailmansa viisauteen,
meille jäävät pelastuksen kaltaiset olotilat,
muistamattomuus taivaanrannassa,
tajuttomuus keskellä päivää.

***

Hämähäkki kutoo viisautensa maailman ympärille,
hämähäkki kävelee niemennokan päästä päähän.
Hämähäkki tietää mitä tekee,
se on maailman pelastus.

***

Auto kääntyy ja pysähtyy,
maailma astuu ulos,
seis! minä tahdon sisään.

****

Toivottomuus valtaa alaa,
hämähäkki kutoo maailmansa umpeen,
viisaus on häviävä luonnonvara,
presidentit laukkaavat radoilla kilpaa,
hiljaisina, silmät ummessa, emme voi nähdä sivuille, sanovat.

Pariisissa oli kerran mielenosoitus,
sivistyneitä kapinoitsijoita, sanottiin,

mätien tomaattien käyttäminen poliittisena ilmauksena on sivistynyttä,
sanotaan,

sanotaanhan sitä kaikenlaista.

Maailma sillä välin pyörähtää akselinsa ympäri,
kukat asettuvat talviteloilleen,
lehtien vihreä taittuu valoksi, iltapäivän hämäräksi,
sade taukoaa, juoksemme sisään,
jäämme tahtomattamme verkon vangiksi.
Se on sivistynyt tapa päättää päivänsä,
teekuppi kädessä, höyryä katsellessa.

Poistettu lopetus:

keitämme teen. On pakko ahtautua maailmaan,
Tampereelta Turkuun,
kummatkin ovat kauniita kaupunkeja,
tunnottomia paskiaisia.

maanantai 5. maaliskuuta 2007

Paradoksi paradoksin perään,

rukoile armahdusta,
maailma on tuloillaan,

rukoile pelastusta, olet syntymässä,
paradoksi kaatuu eteesi,

maailma tulee peilistä, takavasemmalta,
kaatumatautisten maailmanselitykset,

paradoksi on myös tämä:
kaatumalla pelastat itsesi ja lähimmäisesi,

rukoile kaatumista, rukoile maatumista,
tunne itsessäsi maan käsky,

maailma kaatuu niskaasi,
oletko valmis hyppäämään pois,

rukoile paradokseja, paradoksien puolesta,
ilman niitä maailmasi on vajaa.

perjantai 2. maaliskuuta 2007

Vanhempaa tuotantoa

Isolta kotikoneelta kaivettua tekstiä muutaman vuoden takaa:


Käsitteistö ei ole selvä:
linnut ovat vielä valtaamatta,
pesimäpaikat ovat spektaakkeli,
yhteiskunta vaatii meiltä sen mitä emme voi antaa,
itsemme, minämme, sen mikä meissä on meitä,
varjot laskeutuvat hitaasti,
se oli mennyttä kesää,
silloin en voinut vielä tietää mikä olisi osani tulevaisuudessa,
tiedänkö sen nyt,

kysyn sitä sinulta,
koska oletan että tiedät,
minut on siitetty drive-in –teatterin valossa
elokuvien keskellä,
huonojen sellaisten,

se on ulkomaiden taikaa,
Suomessa ei ole perinteisesti ollut drive-in –teattereita,
andalusialainen koira ja sen sellaiset,
mrs. miniver ja hänen kaikki tuskansa,
kuka sen läpäisee, kuka sen voi voittaa,
kaadettuamme meidän on jälleen nostettava,
mitä,
lelut tietysti,
pienet muoviset numerot ja työkalut.