torstai 21. elokuuta 2008

hevosten ajamana on maailma syntynyt,
susien innoittamana,
veriset hampaat valtimoilla,

lepakko lentää paikasta toiseen,
presidentti on määrännyt niin,
tunnetun maailman lait

panteleimon ja gargantua olen minä,
suunnattomista leuoistani tunnettu,

maailma astelee luolasta ulos,
varjot luolan seinällä ovat kuin
papirossia Muurmanskista,
hakukone on selvittänyt meille reitin,
paikannin on apuna meillä täällä,

vaelluksella elon keskellä,
kun saavuin illansuussa metsään
lähellä Avignonia,
oli kuin maailma olisi saavuttanut minut,
maailma ja sen hurtat

hevositse on luolasta tultu,
nahkatakit naristen, kuolema saapui
illansuussa, tertsiinit suissa muistuen,

keuhkokala oli hyvä presidentti,
Afrikka hyvä kotimaa,
Astarte hyvä papitar,
Hekaten viikatteen alla olemme kaikki suojassa,

Dimitri, tuokaa autoni,
Lenin huudahti, sehän oli hänen veljensä,
yhteiskuntakokeilujen summa oli plus miinus nolla,
öisin taannutaan nukkumaan, se on
elämästä pois, kirjekaverille voi vinkata
uusista tavoista järjestää
elämä ja vallankumous

keskiviikko 20. elokuuta 2008

Yksi syntyi, sitten loppui luovuus. Ja yksi rivi, mutta se ei kai ole kokonainen teksti.

terveisiä presidenteille,
viimeiset teistä ovat hämähäkkejä

maailma vaatii veronsa
aurinko paistaa liian kirkkaasti,
maailma sulaa silmien edessä

sidotut miehet vankiloissa, keittiöissä
esiliinat kasvoilla,
viimeiset meistä ovat siellä,
hevosten ajamina

***

hevosten ajamina on ennenkin syntynyt

***

tiistai 19. elokuuta 2008

Kai nämä kolme runoa liittyvät siihen, että tyttäreni muuttaa huomenna Luxemburgiin kahdeksi vuodeksi ja näemme huomattavasti paljon harvemmin kuin tähän asti, varsinkin aluksi. Tänään hän tulee meille vielä käymään.

***

Viimeiset häikäisyt,
peilit katsovat sinuun
olet maailman rajoilla yksin
hämähäkki katsoo sinuun
matto liukuu altasi pois,
viimeiset häikäisyt

***

viimeiseksi tulleet ovat usein mahdottomia
tunnetaan jos tunnetaan mutta
ei väistytä
käsikynkkää kaduilla
viimeisenä käännytään kulmasta
muut ovat jo menneet
maailma on tyhjä

***

tämä on viimeinen päivä
maailman minuun ihastua
meitä on monta, minua on kaksi
juostaan jos juostaan
kadut pysyvät paikoillaan,
maan alla tapahtuu sitäkin enemmän
vielä ehtii heiluttaa kättään hyvästiksi

***

maanantai 18. elokuuta 2008

Liian elämän hallitsema kiire
maailman masentamat koirat
liukukaa kannen ylitse, jään ylitse, kantakaa liput maihin

tuonelan hurtat ovat jäljilläni,
maailma kaatuu niskaani,
matto liukuu altani pois, kaadun, lyön pääni

tuntemattomat hämähäkit
ovat päättäneet työnsä, lopputyö valmistui
lähes ajallaan,

tuntemattomat helikopterit nostavat
minut yläilmoihin, sääkarttojen tavoittamattomiin,
liu'un kannen ja jään ylitse

torstai 14. elokuuta 2008

Samasta uutisesta syntyneet kaksi runoa

Eilisessä Hesarissa oli uutinen, jonka otsikko on kummankin alla olevan runon ensimmäinen rivi.

Kukaan ei tiedä koulupsykologien määrää,
minusta menee linjoja Helsinkiin ja takaisin,

määrää se mikä on oikein, mikä on väärin,
mikä takavasemmalta napattua,
linnut lauloivat viimeksi tiistaina,
silloin oli vielä kesä.

Maailmassa on parasta vetäytyä
lammen rannalle, amerikkalainen populaarikulttuuri
määrää niin,

tunnettu saavutus on paras saavutus,
kouluissa psykologien määrä on tuntematon
eikä niitä kukaan tarvinnutkaan,

syntymäpäiväkakku on valmis,
sen sisällä odotetaan konepistooli kädessä.

***

Kukaan ei tiedä koulupsykologien määrää,
kaikkein vähiten minä,

kouluista valuu puroja maailmaan,
vuorille pitää nousta ja nähdä alas maailmaan,

maailma on kaunistunut sitten viime näkemän,
astuin ulos ovesta ja valmistauduin pahimpaan,
vaippa ylläni, historian koirat kintereilläni,

missä vähiten tarvitaan psykologin apua,
siellä niitä on, mene sinne, nuori mies,
ota ase käteesi ja taltuta sisälläsi
riehuvat historian ja epäoikeudenmukaisuuden koirat.

tiistai 12. elokuuta 2008

Eiliseltä ja tältä päivältä

Edelleenkään en tiedä, miten saisin postitettua nämä runot niin että vasenkin reuna pysyisi liehureunaisena.

Silloin olin vielä puolikas,
maailma kulki radallaan

ja liberaalit lauloivat cantoja,
kauniita, ehdottomasti,

kauniimpia saniaisia en ollut koskaan aiemmin nähnyt,
Retkeenojalla oli pyhä nimi,
pyhät patsaat, perseillä pyyhityt

Jeesus astui naulakon takaa esiin,
radikaali toimenpide vaati suoriutumista,
nopeasti, ulos täältä ja kaikki ja heti

sellainen oli maailma -87,
pizzanpuolikkaat hallitsivat näkemyksiä,
tabascoakin oli varmaan liikaa,

lintuja lensi silmiin ja suuhun,
vaimon kanssa pyöräillessä yhteiskunta oli vaarassa kaatua,
lehmiä oli teiden vieressä,
se oli viimeinen kaunis hetki,
se oli vuosia myöhemmin.

***

Vasemmisto etsii työtä, minä etsin poistoja,

tunnelmiltaan keskinkertainen maailma,
orvokkeja täynnä,
mitä minä tältä maailmalta saan,

vedetään ovet auki, tuuletetaan,
ikkunat auki suolistoon,

hajut pääsevät peremmälle,

taantumus katselee peiliin,
oikealle, etuvasemmalle, sivuilleen,
mistä tulee seuraava vallankaappaus,

kaunis laulu kantautuu korviini,
maailma luhistuu kasaan.

Minä etsin raunioiden keskeltä päästötodistuksia.

Sekalaista uutta

Tuntematon maailma astuu ovesta sisään.
Tule, muukalainen, astu tanssiin.

***

Tule, muukalainen, astu tanssiin,
kengät on kepeät,
valssi taittuu matkalla mukavasti,

kuu seurasi meitä kanavalle asti,
aurinko tuijotti puitten takaa,
esiliinoihin pukeutuneet miehet karkasivat taivaanrantaan,
hevosilla, aaseilla, muuleilla,

afrikkalaiset hevoset ovat pystyynkuolleita,
saunavihta herättää maailman henkiin,
nenäliinojen keräilijät ovat samalla liikuttavia rillipäitä,

diskotanssi päättyi vuonna 1987,
silloin olin vielä poikanen,
pizzeriassa oli annoksena auton puolikas,
Isolinnankadulla kuljettiin väärinpäin,
huput silmillä, puissa ei ollut lehtiä vaikka oli kesä,

se oli viimeinen kesä,
silloin astuin muukalaisuuteen,
olin aikuinen.

***


Se juttu, se sayonara-juttu, se oli valetta kaikki,
emme me osanneet sanoa hyvästejä,
näkemiin oli ainoa mihin pystyimme,
tunnettiinhan meidät viimeisinä journalisteina,

aurinko paistoi jokirapujen pyydyksiin,
viimeiset hetket olivat varmasti nautinnollisia,

lämpöaalto määrittää meidät ja housumme,
viimeiset hetket ovat aina vaikeimpia ja vaikeaselkoisimpia,
tunnettiinhan maailmalla laajalti käsite housumiehet,
vielä kun saisi jostain heidän ohjeensa, reseptinsä,

jokirapujen valmistamiseen riittää tilli ja kuuma vesi,
kuolema seuraa välittömästi, vielä kun kirjoittaisin sonetin
ja soittaisin sitä trumpetilla, kirjallisten levyjen uusi tuleminen
olisi lähellä, kulman takana,
uskoo ken haluaa,

maailma on yhteiskunta, kerrostumia täynnä,
puut kaatuvat joen ylitse, käytetään niitä siltoina,
läpitunkemattomuus on hyve, jättiläissaniaiset suosikkikasveja,
emme ole biologiafasisteja.

maanantai 4. elokuuta 2008

Ja nyt tältä päivältä, joka on..

..maanantai 4.8.

Oopiumi on päivä sana,
kulut korvataan viimeiseen pisaraan saakka,
viinan tulee olla ilmaista,
vaikka ilmaisia lounaita ei olekaan.

***

Sormiverryttely vaatii jonkin verran aikaa.

***

Maailma vaatii jonkin verran aikaa auetakseen,
sulat kutittelevat hermojamme jossain Kaukasuksen tienoilla,
viimeiset makuaistimukset vievät meidät taivaaseen.

***

Viimeiset makuaistimukset ovat usein niitä heikoimpia,
yli satavuotiaat eivät enää tiedä, mistä vesi tulee hanoihin,
keinumalla saadaan maailmaan uutta näkökulmaa.

***

Viimeiset näkökulmat kuuluvat aistikkaille virtahevoille,
joessa uidessaan maailma voi näyttää paremmalta kuin muulloin,
maailma tulee vastaan risteyksessä,
vie kätesi lompakolle ja tartu siihen,
mustalainen voi viedä sinut ja lapsesi,
surrealismilla ei ole ennenkään saavutettu tämän kummempia voittoja.

1.8.

Ekaa työpäivää loman jälkeen. Vähän masentunutta matskua, enkä tiedä, onko edes "julkaisun" arvoista. Mutta menköön nyt.

On mahdotonta tietää mitä ajattelee,
eläimet käyskentelevät savannilla eestaas.
Onko niidenkin joskus vaikea nukahtaa,
onko maailman useinkin vaikea pyörähtää radaltaan?

***

Maailma kohtelee asukkaitaan kaltoin,
asukkaat itse kaikkein pahimmin,
asukkaat kuuluvat maailmaan,

pienet sirot kahvikupit käsissämme,
tunnelma kohoaa kattoon,
vielä on aikaa,

onko sarjamurhaaja keskuudessamme?

***

Onko yleisön joukossa sarjamurhaajaa?

***

En siedä typeryyttä,
sen paremmin kuin omaa maailmanikaan.

***


Taivaan linnut vievät leivät suustani,
mistä minä saisin vielä uutta maitoa.
Maailma vie minulta leivän suusta,
mattoa keritään altani,
enemmän ja nopeammin kuin koskaan aiemmin.

***

Olen surullinen sielu,
kutittelen fasaaninsulilla nieluani,
antiikin Rooma mielessäni.

***

Entiset maailmat muuttavat kauas pois,
lentokoneenkin tavoittamattomiin,
näin viedään kaikki ajatukset,
tule vain käymään, kyllä me sinne mahdutaan,
maailmaan ei mahdu kuin yksi ajatus kerrallaan,
tuntemattomat sotilaat ovat kaatuneet poski edellä ojaan,
käännättehän vielä toisenkin posken.
Se on edellytys jotta osutte ojan pohjaan.