torstai 11. joulukuuta 2008

Viime viikolta, ilmeisesti

Tällaiset ovat näköjään jääneet väliin. Joku voisi kyseenalaistaa sen, että postitan tänne kaiken, mitä kirjoitan, semminkin kun nämä eivät ole kovin kummoisia.

***

päästellään höyryjä, hoidetaan puutarhaa,
luitten kalmoa aivojen tietämillä

***

höyryjen päästely on passiivista toimintaa,
aktiivinen olisi vielä haitallisempaa,
vedetään aseet esille,
vielä on aikaa juoda kahvit

***

biologia on jumalan fasismia,
älykäs suunnittelu kiertoilmaisu,
maailman hyvyys on suhteellista,
tylsyys valtaa alaa suolistoissa

***

biologia on jumalan fasismia
pieninkin perhonen on vain isän kämmenellä
hippu jonka voi murskata

***

kun emme mene,
emme mene,
kun emme mahdu,
emme mahdu,
kun maailma ei mahdu perhosen silmään,
maailma ei mahdu ajatukseen,
puroon, joka lähtee vuorelta,
ajatukseen joka lähtee vuorelta,
vierii alas, ei mahdu viemäriin
eikä presidentinlinnaan,
kun ei mahdu, niin ei mahdu

***

maailma ei mahdu viemäriin,
emmekä me kanoinemme kanalaan,
maailma on musta, ajatus samoin,
maataan matolla, kauneus tulee lähelle,
turhuuttaan ropisee kudokselle,
sika syö jätökset pois,
sen maailma on sille velkaa

***

kauniisti asetellut maailmat
lepäävät jalkojen juuressa

Maailmanlopun tunnelmissa, jostain syystä

viimeistä edelliset maailmat,
maanantait ja tiistait valuvat kalenterista
maailma kulkee ajallaan,
miehet tavallaan,
taivasosa on presidentin etuoikeus,
älkää poistako valtaa siltä jolla sitä ei ole,
näin on tehty viimeiset sata vuotta,
demokratia koskee myös sotaa,

dinosaurus kulkee kadulla,
se on pieni ihminen, pieni ihme,
pumpattava rakkausnukke,
ihmisyyden viimeinen rasite,
sitä edeltävä maailmankäsitys

vielä sataa, shantih shantih shantih,
sen sanoi joku muukin kauan sitten,
kaiversin sen kiveen,
presidentti hakkautti sen pois,

ensipainokset harmaantuvat, putoavat pois hyllyistä,
vielä sataa, talossa on mahdollista tanssia,
sisällä, maailman suolistossa,
se on pierupussin ideologia:
vielä sataa ja maailma on viimeistä edellinen,
let's rock, baby

***

maailmanloppua edeltävänä iltana varmasti sataa
ja me juomme kahvin, rakkaani,

vielä on mahdollista juosta kaduilla,
vielä on mahdollista muokata hakusanoja itsestään,

se on kiellettyä, maailmanloppua edeltää
hyödyttömien loisten valta,

se on sallittua, mikään ei ole sallittua,
lentäminen on viimeinkin mahdollista,
ja kysyn vielä sinulta, rakkaani,
joitko jo kahvisi

***

maanantai 1. joulukuuta 2008

Monenlaista usean eri päivän ajalta

maailmanloppu ennen numeroita,
hyvin on hoidettu asiat

***

kolme on aina numeroiden keskellä,
kaupunki jäätyy kesäöisin,
tulvat alkavat ennen karjaata,
on pidettävä ovet kiinni
ettemme karkaa maailmaan,
säälimättömien numeroiden keskelle

***

tulvat alkavat ennen karjaata,
maailmanloppu on väistämätön,
aurinko syö meidät vaikka emme tietäisi siitä mitään

***

tulvat alkavat ennen karjaata,
maailmanloppu on väistämätön
erämaajärvet ovat väistämättömiä

***

erämaa on tulevaisuutemme
tulvat alkavat ennen karjaata

kolme on aina numeroiden keskellä,
tulokset lankeavat maksettavaksi
maailman sisältö aukeaa lukuina

***

ikinä ei voi tietää
milloin maailmanloppu tulee
tulvat alkavat ennen presidentin saapumista
tuntematon tuska saavuttaa meidät
se on tuhat silmää

***

maailman sisältö lankeaa lukuina
tulos maksettavaksi
aurinko ei kuivata kaikkia tulvia

***

lapsirukka on vain sana
kokoomuslaisen silmäkulmassa
malka omassa perseessä
tukkijätkät joukkoraiskaajina
näe miten karnevaali toteuttaa itsensä
ja kuningattarien uhkakuvat
kirves lankeaa
maksettavaksi tulevat myös viimeiset ajatukset

***

orava on söpö
niin on viimeinen tappajakin

elämä on hyvää pitkästä aikaa
kirves lankeaa maksettavaksi

aurinko kuivattaa osan tulvista
lehmät alkavat ennen karjaata
suunnattomat laumat ihmisiä
viimeisimmän tarjouksen perässä

se on heavy metalin paradoksi:
meteli kiteytyy porvarihallituksen
kannatukseksi, jäätyy ikkunan lasiin,
selättää viimeiset leppäkertut,
tappajien todelliset ystävät,
ainoat todelliset ystävät

orava on maailman sielu
anus mundi kulkee ees taas näköpiirissämme
se on tämä kaupunki, tämä ajatus
hullun uneksima,
sotilaitten hallitsema

***

väistämättömyys saa meidät väistämään
luoteja ja tuhlausta
jazz on mielipuolten musiikkia

***

viimeistelemättömyys saa meidät parahtamaan
mutta ei tuskasta
jazz katsoo aurinkoon
tuoreet hedelmät sylissä,
maagi neuvoo tienristeyksessä
menkää tuosta tuonne ja takaisin
kirjoitamme siitä helsingin sanomien yleisönosastolle,
se on punnittua sanaa,
tuomas anhavakin tiesi sen:
viimeistelemättömyys on kuolemaksi,
puunlastut lentelevät silmiin

***

viimeinen maailma on pierun kaltainen
olotila jatkuu iästä ikuisuuteen,
rajojen ylitse, litteän maapallon reunan ylitse
voi kurkkia
ja tonttu-ukot kurkkivatkin,
se on jumalan viimeinen olotila,

kuinka söpöä onkaan olla maailman viimeinen
joulupukki tai poro,
sama se, syödyksi tulee joka tapauksessa,

iloitkaa, oi iloitkaa,
sillä vedet tulevat kohta,
silmiinne ja kalojen silmiin,
suoliinne ja kalojen suoliin,
ajatuksiin ja kalojen ajatuksiin,

ne muodostavat presidentin päiväkäskyn,
katkeamattoman perinteen parhaat osapuolet,
sukupolven kirkkaimpien älyjen kiteytymät,
selkärangasta tulee viimeinen ajatus

Uutimet on vedetty alas

olen ennenkin sanonut näin:
uutimet on vedetty alas, uuhet kauhovat vettä
hädissään, maailmansota lähestyy,
it's perfectly okay,
jos päätät synnyttää ennen maailmanloppua,
vetäydy betonibunkkeriin takapihalle,
this vehicle is protected by smith & wesson,
harrastat länkkäreitä, tulet turkuun kauniina kesäpäivänä,
kilipukki on maailman viimeinen hallitsija,
olisi hauska maalata hänestä muotokuva,
leppoisa ja silti äreä ja mustanpuhuva

[Runossa esiintyvä lause "this vehicle jne." on tosi lause: näin kerran jonkin viiksimachon autossa tällä tekstillä varustetun tarran.]

Kollaasi kestää?

Jäykähkö yritys tavoitella kollaasimaista tyyliä.

nurtured, hoidetut
aasit kulkijoissaan kaduilla
katujen mestarit mestaroidaan
kivesten kivekset testicles of
the presidents of the united states of
natsisaksalaiset kulkevat haudoissaan
maailman perhoset lentävät
maailman kiväärit edellä
ojossa on koko tulevaisuus
kivien maailma on kova ja lohduton,
kivikasvoiset mutta hyvin
fine by me, well, it's perfectly okay,
you're welcome,
me vain vedämme luistit taakse

perjantai 14. marraskuuta 2008

pitäisi käydä kehityskeskustelu,
suoltaa paperille käsityksiä historiasta

mikään ei ole yhtäpitävää menneisyden kanssa
sisyfos lähti baariin, lensi liian lähelle tulevaisuutta,
kärähti, saksofonimestaruus meni sinä vuonna Australiaan,

silmien räpäytyksen väliin jäävä aika riittää
maailman tuhoutumiseen,
liian kireät paidat aiheuttavat kokonaisten kansojen tuhoutumisen,
hiilidioksidi nostaa verenpainetta
ja lapset jäävät ilman isiä

theseus perusti forssan, myyttinen sankari
joka vaeltaa alati tammelan soilla,
taksin otti tuosta tolpalta, istui reteästi takapenkillä,
hevoset upotettiin silmäkkeisiin,

tämä ei ole minun sotani,
olkaa rauhassa tosikkoja,
viime vuosisadan dekonstruktio ei kiinnosta muita kuin teitä kaikkia,
koko maailma on vastassani,
se on vergincetorixin dilemma:
katkaistako aasin pää vai syödä heinät

tiistai 11. marraskuuta 2008

Tiistain vähän ankeissa tunnelmissa

kun lihas jännittyy yli joen,
ammu nuoli ylitsesi,
omena putoaa suustasi,

tunnelma on korkeimmillaan kun vedät aseen esille,
ensimmäiset toivoisivat olevansa viimeisiä,
hirttotuomiopaikat olivat täynnä tiistaisin,
varsinkin kun hirtettävänä oli mukava nuori nainen

Omena on paikan nimi,
symbolinen ja myyttinen,
äiti- ja isäpuolet ovat takoneet tiedon kalloihin,

niissä oli reikiä, niistä pedot pääsivät sisään,
seurauksena aivastus ja spektaakkeli.

Vielä ehdin liekehtiville lakeuksille

Vielä ehdin liekehtiville lakeuksille,
vielä ehdin kaatumaan morsioni eteen,

se on jotain se,
spektaakkeli ja orgasmi,
läpinäkyvien farkkujen kaikki hohto,
vielä ehdin kaatua isäni eteen,
yhteiskuntien päättäjien eteen,
verisenä ruumiina, revittynä pehmoleluna,

tunnetutkin maailmankaikkeudet päättyvät aina niin,
viimeisillä rannoilla tehtyihin ihmiskokeisiin,

vielä ehtii mukaan, tule luoksemme,
meillä on paremmat bileet,
diskopallojen kimalluksessa on ranteet revittävä auki,
liekehtivillä lakeuksilla kasvatettava viimeiset kukat.

***

Tuliko vähän osoitteleva, eh?

***

ilman ketään muuta
on maailmassa todettava
linnut laulavat puusta toiseen
korvasta putkahtaa
se on raha, maailman järjestysmies

auringosta putoaa sulaa vahaa
herkules ja sisyfos olivat baarissa
ovat edelleenkin, jos minulta kysytään

siellä laulavat linnut puusta toiseen
hevosten hirnunta yhteiskunnista
laulujen laulu, syyrian demokraatit
suussa on raha, maailman epäjärjestys,
kaaoksesta tunnetaan kasvomme,

peilistä katsovat katiskat viimeiset sisäelimet,
tunnethan itsesi näistä elementeistä
sillä ilman ketään muuta
et voi todeta maailmaa

***

Syitä

Viimeiset pelinappulat,
tuntemattomat hämähäkit,
viimeistelemättömät rajaseudut,
rintamaitten kaikki pukit,
kitaristien jäännöksettömät suolistot,
maailman kauneuskuningattaret,
kuninkaitten kärpäsviljelmät,
siivoojien viivästykset,
epäämättömät selitykset,
viimeiset sanat taivaan portilla ennen astumista sisään,
12 000 syytä olla onneton,
laulun sanojen vääristymät,
laulajien epäonnistuneet roolivalinnat,
automaattiset virheet, joita robotit tekevät,
presidenttien vihreys,
noppapelien viileä viehätys,
salassa toimivien agenttien seksiongelmat,
liekehtivät lakeudet,
diktaattorien kirjoittamat kioskiromaanit,
maailman selittämättömyys,
rakkauden tuntemattomuus,
lasten rakkaus ja sen puute,
hirviöitten rakkauskertomukset,
Mercedes-Benzien narsistiset ajajat,
päällikköjen narsismi,
epäonnistuneet koukkausmanööverit,
ne, joiden mielestä elämä on taistelua,
Uudenmaan turistikohteet,
Porvoon kirkonpolttajat,
erehdyksessä toimivat hulttiot,
toimittajien hellimät salaliittokuvitelmat,
paranoiat,
se että tietää enemmän kuin on hyväksi,
lobotomiat ja muut toimenpiteet,
aroilla loikkivat punaiset puput, joiden ylitse ajetaan panssarivaunulla,
toteutumattomat haaveet,
kehtoihinsa murhatut pikkulapset,
runoilijoitten idioottimaiset elämänohjeet.

keskiviikko 5. marraskuuta 2008

Tämän kirjoitin viime viikolla

Ja se oli nyt sitä lukiessani yllättävänkin hyvä. Kiinnostuisin itse tällaisia runoja kirjoittavasta runoilijasta. Jos tällainen itsekehu sallitaan. (Tällä blogilla ei liene liiemmälti lukijoita. En jaksa/ehdi tutkia, miten tällaista asiaa selvitetään.)

Se oli se viimeinen maailma,
palmupuiden valossa lökötellyt viimeinen maailma,
kauniiden pystyrintaisten naisten ihailussa
vetelöitynyt vanha maailma,

sen joku halusi tuhota,
vielä kun muistaisin hänen osoitteensa,
lähettäisin postikortin,

sammakko sen sitten lopulta lähetti,
terveisiä perhosilta,
meilläpäin tuollaisia syödään aamiaiseksi,

puhelinkopeista tuli lisää terveisiä,
viimeiset ohjeet kirjoitettiin seinälle,
se oli Herra Sebaot, ja seinä oli Belsazarin,
hänen luolissaan nähtiin useita pystyrintaisia naisia,

nyt niitämme niistä sadon.
Nämä kirjoitin äsken:

Nyt niitämme maailmassa sadon,
viimeisen,
katselkaa teiden varsilla kun perhoset putoilevat.

***

Katselkaa teiden varsilla kun jalka katkeaa,
aina voi ostaa uuden,
viedään äidille tuliaiseksi se vanha, hyvä idea,

Barbie kirjoittaa kirjoituskoneella muistion,
josta tulee maailman toiseksi laajin
keskitysleirejä käsittelevä romaani,

häntä syytetään fasismin fetisismistä,
kukaan ei muista hänen isäänsä,

maailmassa on liian vähän rakkauslauluja,
kun olin nuori, niitä oli paljon enemmän
ja ne saivat minut aina hymyilemään,
katselemaan katkaistuja jalkoja teiden varsilla.

***

Tämän kirjoitin viime viikolla:


keskeneräiset asiat häiritsevät,
kuten elämä

viimeiset aasit hallitsevat helvettiä
siivillä on ennenkin lennetty kohti aurinkoa
ja huomattu viime hetkellä ettei olisi kannattanut

viimeisenä tulevat päätoimittajat,
heidät viedään yhdeksännelle piirille,

seuranaan keinotekoisesti ylläpidetyt perheet,
valtava teollisuus puhaltaa keinoelämää edellään,
täyteen ahdetut jääkaapit pullistelevat irtopäitä,

niitä sitten sahataan jäähän
aasien päitä, ja käytetään syötteinä

tiistai 21. lokakuuta 2008

Kolme uutta

katuja ei ikinä muista,
kulkee missä kulkee,
muistoissa on tilaa kukkojen astella
ja kiekua historiasta toiseen,
maailmassa on tilaa,
ajatuksissa ei:
vielä on mahdollista kanojen kusta nurkkiin

***

näen yhä vähemmän ja vähemmän,
kauemmas, mailien päähän,
kilometrit ovat tulleet tiensä päähän,
poliisin valta on kasvanut sitten viime näkemän,
presidentin pienentynyt,

viimeksi kun nähtiin kadulla,
moikattiin ja heilautettiin kättä,
iloisesti, teeskentelemättä,
hämähäkki kutoi ajatuksiini verkon

haistan yhä verevämmin,
kilometrien päähän astelevat kissat
ajatuksissaan ja ajatuksissani,
historia on yhteiskuntien kokeilujen tulos,
talous kaatuu omilla jaloillaan,
se on vasta yhdeksän kuukautta vanha

***

nallekarhu on maailman valtias,
rubikonin ylittänyt mystisisti,
transvestiitit vaativat oikeuksiaan,
ilmaiset mekot kaikille,

kauniaisissa tapellaan peltojen omistuksista,
verissäpäin, vanhat mummot, häpeäisivät,
naapurissa asuu kommunisti,
turkulaiset natsit käyttävät lähiliikennettä,

ei muuten ole varaa, maailma ehtyy
ja me siinä sivussa,
kansainvälinen solidaarisuus
näkyy parhaiten naamiaisissa

nallekarhuja valmistanut teollisuus ajautui kriisiin
öljyn loppuessa,
panssarivaunut vaativat kaiken,
se oli se, viimeinen solmu

tiistai 14. lokakuuta 2008

millä on rahaa
maailmalla ja hämähäkeillä
pankit uppoavat jokien varsille, suonsilmäkkeisiin
sianpuolukat pankkiirien suissa,

heidän ajatuksensa tuoksuvat heinältä ja suopursuilta,
mädänneiltä viimevuotisilta kukinnoilta,

se on talouden viimeinen ajatus,
viimeinen otsikko, rubriikki ja reklaami,

aurinko paistaa maailmaankin, ilmankin selviämme,
ilmankos meistä on veistetty huumoria,
palaset vain ovat lennelleet,

kolmella lampaalla emme selviä,
pitänee silpaista vielä yksi lehmä,

joilla on rahaa, ne selviävät
joilla ei ole, jäävät jalkoihin

***

miksi ihmiset eivät enää tiedä mitään,
hämähäkit tuntevat enemmän ja paremmin

viimeiset sisustukset valmistuvat
juuri ennen mustaan aukkoon syöksymistä

***

hämähäkit tuntevat enemmän ja paremmin
viimeiset sisustukset valmistuvat
juuri ennen mustaan aukkoon syöksymistä

***

muistoissamme on vielä tilaa
vielä mahtuu sekaan mustia aukkoja

sunnuntai 12. lokakuuta 2008

Torstaina kirjoitettuja ja..

..sunnuntaina postitettuja. Jälkimmäisen runon vasemman reunan pitäisi olla epätasainen. Eka runo meni tosiaan ihan vituilleen, kokeilin toisessa sitten vähän erilaista tatsia. Siinä voi näkyä ajatus, että runo alkaa lopusta uudestaan alusta, siis että ensimmäisen rivin alisteinen sivulause viittaa viimeisen rivin päälauseeseen.

Transvestiitti määrää suunnan,
hirsutistien puolue seuraa perässä,
kunnallisvaaleihin on enää kolme päivää aikaa,
se riittää maailmanloppuun,

pessimisteillä ja nihilisteillä ei ole asiaa tähän päivään,
tunnetaanhan heidät jo kaukaa.

***

Meni ihan pieleen heti aluksi.

***

joilla on maailmaa hallittu
italiaksi puhutut lauseenparret
aurinko sisyfos savitaulut

vielä kumpaisiakin tavoitellaan
jännitettä saadaan kemijoesta,
kahlituista kansalaisista

turpeennosto louhii kaivokset
auki

näillä on maailmasta veistetty
palat lastuja vitsiniekkojen maailmankaikkeus

suolisolmu estää aleksanteria palaamasta
rubikonin ylittävät ovat homeovestiittejä
liioittele itsesi olemusta
niillä on rahaa

keskiviikko 8. lokakuuta 2008

Vähän huonoja aiemmalta päivältä

Seuraavan postauksen runot on kirjoitettu eilen ja tänään (siis tiistaina ja keskiviikkona). Tässä pari surkeaa räpellystä maanantailta tai mahdollisesti viime perjantailta.

maailmassa kulkee öykkäreitä
sanotaan mitä sanotaan
maailma on ruma ja julma

hämähäkit kutovat kauniit seittinsä
maailman onkaloihin
yhteiskunta putoaa kainaloonsa
long tall sally menee matkoihinsa

***

mistä tulevat nämä säännöt
joiden mukaan maailma toimii
minä en ole niitä allekirjoittanut

***

maailman ilkeyttä tasapainottaa vain maailmassa kulkevien pelkureiden määrä

***

tuohitorvi nielussa, munuaisten tienoilla,
pelkurit kulkevat kohti leiritulia

***

sanotaan mitä sanotaan
maailman julmuutta tasapainottaa vain
puolalainen rock

***

aurinko paistaa
silti kananmunat jäävät valmistumatta

***

ihan oikeasti. kirjoitin tällaisia runoja vuonna 1988. olenko taantunut vai mistä on kyse? todennäköisesti aggressiosta ja vihasta.
ravintolan työntekijä on arkkitehti
munkkikahvi on kidutusta jokien rannoilla
mustanaamio presidentin esimies
nautateollisuus vie meidät turmioon
vähitellen lopullisesti auttamatta

miten kääntyvät sanat
mistä saisin avun itselleni
miten maailma toimii
mistä vivusta väännän että kaupunki nyrjähtäisi
miten lopettaisin puhumisen

tuntemattomista kaukaloista
viimeistelemättömistä joukkosurmista
vietnamilaisten lasten katkaistuista kauloista
gepardien nahoista tehdyistä hienojen naisten kalukukkaroista
viimeisten maistiaisten aiheuttamista röyhtäyksistä

***

maailma opettaa kiusaajaksi
tyttäret katoavat taivaanrantaan,
hämähäkkien kutomiin verkkoihin ja villasukkiin,

neulojat itkijänaiset presidentit ja kaikki
se on viimeinen salaliitto
tynkäisenäkin se voittaa itsellisesti hallitut
banaanivaltiot, kuinka me vielä osaisimme
hallita omaa maailmaamme,

lentokoneet laskeutuvat väkisinkin,
putoavat kesken lennon,
lentokenttämme on rakennettu pupilleista
verkkokalvo on allamme ainoa pelastus

näkemisiin, siihen asti olemme sokeita,
toivoa on vielä niin kauan kuin hallitsija
on teillä tietymättömillä

keskiviikko 1. lokakuuta 2008

bullets are ready
maailma kiltti
tuhkaa sataa päällemme
vain jos haluamme

***

maailma on kiltti
kun tuhka sataa päällemme
perhoset lepattelevat viimeisen kerran

***

perhoset ovat maailman kiltti sydän
luodit ovat valmiina

***

maailma on öykkäri
tilastot näyttävät sen
vaikka valehtelevatkin

***

tilastot valehtelevat meille
maailma on nuhteeton
me siinä sivussa voimme vain katsoa peiliin

on okei jos et tiedä kaikkea,
vielä parempi on jos et tiedä mitään
maailma läimäyttä sinua kasvoille heti
kun alat oppia

luodit ovat valmiina kaikkien takataskuissa,
lompakkojen vieressä,
ne ovat sydämen päätöksiä
kioskien jonoissa katsotaan kuka kukin on
hakuteoksia varataan kirjastoista täyttä päätä
ja purojen ja jokien varsilla varaudutaan kaksintaisteluihin

se on kaunis kevätaamu herätä,
kaste pisaroi ruohojen kärkiä, leppäkertut nousevat haukotellen,
maailma näyttää valmiilta,
vedätte aseet esille,
se on kaunis aamu herätä, spektaakkeliin

***

tiistai 30. syyskuuta 2008

Jotain, ilmeisesti melko laimeaa

Pari viimeistä on kirjoitettu tänään tiistaina, aiemmat maanantaina. Selvästi näkyy viime viikon tragedia, mutta jotenkin ahtaasti siitä ponnistellaan eroon. Siitä kiteytyikin aforismi, joka ei ehkä aukenisi ilman Kauhajoen kontekstia.

viimein maailma helpottaa
astut peilistä ulos, otat karmista kiinni,
puristat huolellisesti

aurinko ja kuu häikäisevät sinut
silmiisi voi sattua
olet elossa

kukaan ei enää kävele haudallasi
ja nukut yösi levossa

***

ollaan elossa, istutaan
oven karmit on tehty kiinnipitämistä varten

***

jalat täristen mutta elossa

***

elämä voittaa
naapuritalon mummulla on uusi mekko

***

maailman muuttuessa uhkaavaksi tarvitaan kliseitä.

***

elokuvan muuttuessa maailmaksi
tarvitaan sotilaita, kärpäsiä katossa
viimeistään mummusi sanoo niin:
huoneet totta vieköön ovat liian matalat,
niistä pois pääsemiseksi vaaditaan tulivoimaa

***

on erhe ajatella maailmaa elokuvana,
tulivoiman todistus ei kelpuuta pääsemään pois
eilinen on öykkäri,
odotahan vain, huominen saa sinut kiinni

perjantai 26. syyskuuta 2008

Pari yritystä runoksi ja edelleen analyysia

koskaan ei voida tietää
koskaan ei voida toimia oikein
kaikki viisaus on jälkiviisautta

armottomat yhteiskunnalliset olosuhteet
tuottavat vain armottomia olosuhteita

meilläpäin ihminen on objekti,
sen voi laittaa selkä seinää vasten
ja polkaista

***

helpointa lienee alentaa muut ihmiset objekteiksi

***

liipaisimesta on helpointa vetää kun muut ihmiset alentaa objekteiksi

***

veren maku suussa
on helppo muuttaa maalle,
kauniiseen miljööseen,
jossa ihmisetkin ovat sikoja
ja sikoihin verrattavia

***

1970-luvun amerikassa teurastamo oli oiva vertauskuva sisimpänsä menettäneelle ihmiselle. texasin moottorisahamurhat kertoo edelleen vakuuttavasti perheestä, jonka ainoa elämänsisältö oli teurastaminen, ja kun eläinten lihaksi teurastaminen menetti taloudellisen merkityksensä, perhe siirtyi ihmisten teurastamiseen, kauniiden ja banaalien nuorten ihmisten teurastamiseen. sama vertauskuva pätenee edelleenkin. oletus on, että ihminen voi alentaa muut oman elämänsä objekteiksi ja tämän avulla menestyä taloudellisesti. kun tämä ei ole mahdollista, on kuitenkin edelleen mahdollista alentaa muut objekteiksi suhteessa omaan itseensä. objekteillehan voi sitten tehdä mitä haluaa.

torstai 25. syyskuuta 2008

Analyysiksi meni

Yritin kirjoittaa vielä runoja, jossain määrin eilisen tunnelmissa, mutta pannukakuksi meni heti alusta alkaen. Lopetin kesken ja kirjoitinkin sitten nopeasti jonkinlaista analyysia aiheesta. Vaikea sanoa, kuinka oikeaan tämä osuu.


selkä seinää vasten
on maailma luotu
aamuisin, kahvin jälkeen,
on hyvä vetää aseet esille

***

jotenkin tulee äkkiseltään olo ettei tästä aiheesta enää pysty sanomaan mitään. viittaan siis kauhajokeen. olo on kuin olisi katsonut alain resnaisin yön ja usvan ja sen jälkeen vielä joitain muita keskitysleirielokuvia. ne vaikuttavat vain tarpeettomilta ja lässyttäviltä. en siis tarkoita, että oma runoni ("kun maailma masentaa") olisi resnaisin runon veroinen. ajatuksen muodostaminen tällaisista tapahtumista vaikuttaa banaanilta. siihen tappaja ehkä pyrkiikin. että oma maailmamme ja se, mitä siitä ajattelemme, vaikuttaisi banaalilta. siinä mielessä projekti on sama kuin 70-luvun äärivasemmistolaisten terroristien: maailman tietty luonne pitää tuoda väkivallan avulla näkyviin, jotta muuttaisimme sitä. ehkä tappaja ajattelee, että kaikkien pitäisi elää maailmassa, jossa kuka tahansa riittävän vahva voi ampua kenet tahansa. kyse on vain siitä, kumpi on vahvempi ja/tai nopeampi. tappajat vetoavat sosiaalidarvinismiin, mutta herbert spencer ei koskaan kai ehdottanut, että ihmisten pitäisi ammuskella toisiaan. ihmisten välinen taistelu tässä merkityksessä on luotu, keinotekoinen taistelu, jolloin se vain heijastelee kapitalismin tai markkinatalouden luomaa ihmisten välistä, perustaltaan aivan yhtä keinotekoista taistelua.

keskiviikko 24. syyskuuta 2008

Eilisen "innoittamana"

Heräsin aamuyöllä kuudelta enkä saanut enää unta. Kaikenlaiset jutut pyörivät päässä. Eikä ihme. Sitten kirjoitin tämmöisen.

kun maailma masentaa,
laske kuuteen, kun et herää,
laske seitsemään

päässäsi soivat oudot laulut,
joillain ei ole maksaa

kun makaat oljilla, silmät auki,
ajattele isänmaata,
sen kasvot on revitty auki

tiistai 23. syyskuuta 2008

Postitan kuitenkin kaiken kerralla

Olen taas unohtanut postittaa runoja parilta viime päivältä. Tässä on aika paljon sulateltavaa, joskaan kaikki ei liene ihan kuranttia. Itse pidän joistain näistä lyhyistä, kuten ensimmäisestä Mao-aiheisesta.

kadulla selataan vihkosia
Mao nousi haudasta

punaiset varpuset haudoillamme

***

taivaalta putosi lintuja suihin
se oli onnen aikaa

se oli ennen kuin hallitus kokoontui

***

luodinkestävät hämähäkit,
tapat ne vain olemalla gangsteristi

chicagon merkantilistit
ja pihtiputaan laissez faire -ajattelijat
vetävät twistiä yyterin sannoilla

plutoniumia lojuu kaduilla,
pluto on löydösten vahtikoirana,
rin-tin-tin kiinalaisten lellikki

meitä ei voi työntää ruudusta ulos,
sarjakuva on hallitukselle mieluinen viestin

moniviestin on myös se
kun presidentti kävelee haudallasi

***

puista on uutettu rakkautta
mehiläisistä puristettu tiedot
kuulusteluprosessi oli pitkällinen
ja vaati lukuisia vahvistavia voileipiä

***

tosikkomaisuus kostautuu
hevosille

maailmaan astuu lukuisia valtaapitäviä,
miekat käsissään

aurinkolasit toimivat lautasantenneina,
mies seuraa sinua kaduille ja koteihin,
on okei jos et tiedä kaikkea

***

nyt pitää raivata tilaa ajattelulle,
lakkautetaan kaikki tehtaat,
tapetaan kaikki hirvet

taimet säästyvät, ihmistaimet,
kalastajiksi tullaan aamunkoitteessa
jolloin muutkin ovat selkä seinää vasten

***

ei sen niin väliä mitä tapahtuu,
suolet tulevat ulos joka tapauksessa

kalat hallitsevat veden maailmaa,
minä kurkin altaan reunalta voisiko jo lähteä uimaan

krokotiili on valittu pääministeriksi,
mutta kuka hallitsee öisin?
kun ravut lähtevät vaelluksilleen

taantuma lähestyy takavasemmalta, historia ottaa meidät kiinni
tuomittuja muistoihinsa ovat myös muut äyriäiset,
joille pitää määrätä lesekuuri ennen nauttimista

ruokaa olemme myös me,
haarukka ja veitsi jonossa iskemään elämän ydinmartoa

***

ruokaa me olemme,
emme viisaita,
siilejä emme kettuja,
lapsi tietää aina enemmän
tai vähemmän

***

maalla on mukavaa
lehmät paskantavat
polentassa on nauloja
verenmyrkytyksen uhkan
saa estettyä hakkaamalla
maalla on mukavaa
tuntemattomat sotilaat ovat vierainamme,
keitettiin kaffeplöröt,
nuoltiin vasikan pillua
lähiöitten yksiöihin niitä ei voinut enää ottaa
sääli, himoja olisi ollut vielä
maalla on mukavaa
metsä tuottaa enemmän muille kuin omistajalleen,
singaporen ja etelä-korean diktaattoreille
on varattu hissi ylös
hissi on täynnä rahaa, kaviaaria ja huoria
maalla on mukavaa
yksi-kaksi-kolme, laskekaa housut alas,
selkä seinää vasten,
hajasijoitettu yhdyskuntasuunnittelu on juuri tätä

***

mistähän nämä runot aina joskus tulevat?

torstai 18. syyskuuta 2008

Lyhyttä muotoa

Enimmäkseen lyhyttä, mutta viimeinen on pitkä. Vaatinee selityksen. Lehdessä oli maanantaina uutinen, että karhukaiset, pikkuruiset läpinäkyvät olennot (joiden nimi on suomen kielen hienoimpia!), kestävät avaruussäteilyä. Niitä vietiin liki 300 kilometrin korkeuteen ja tuotiin takaisin - osa niistä pystyi vielä lisääntymäänkin! Lisäksi mainittiin, että ne voivat elää monta kymmentä vuotta ilman vettä. Eivät siis turhia veikkoja.

varpunen astelee haudallamme
oli pakko tulla alas
taivaassa riidellään

***

tunkioilta nousevat varpuset
haudallamme kävelee kuolleita presidenttejä

***

hautamme ovat tunkioilla,
tankio on hautamme kasvi

***

hirviö nousee tunkiosta
haudallamme kävelevät tuntemattomat varpuset

***

varpunen kävelee haudallamme,
kevyin jaloin

hallitus päättää meno- ja tuloarvioista

***

maailma kävelee haudallani
sotilaat ovat hämähäkkejä
suunnitelmat tiedossa, presidentti on tulossa
hallitus on kaatunut, pankkijärjestelmät nurin
tämä on jännittävin näytelmä sitten vuoden 1972
kun synnyin,
maailma kantoi silloin vettä jokiin
Gandhi saarnasi viimeistä kertaa
demokratia lakkautettiin

***

viimeisten hämähäkkien rinnalle
voimme viimein nostaa karhukaiset

avaruussäteilyn määrä ei lannista
läpinäkymätöntä veikkosta

läpinäkymättömyys siis turvaverkoksi
yhteiskunnillekin

ekologinen yhteiskunta saadaan
vain avaruussäteilylle altistumalla

musta aukko tulee vastaan kadulla,
mitä teet? ohjevihkosia pitää näemmä jakaa useampia

hiukkaskiihdytin paahtoi leivät liian tummiksi,
sinappi paloi jääkaapissa, piimä piimiintyi liiaksi,
valot sammuivat, kurkku katkesi
ja niin oli herkullinen musta aukko -voileipä valmis

perjantai 12. syyskuuta 2008

Lyhyttä torstailta ja perjantailta

maailma on meille pystyssä
viimeiset rahat velaksi
annetaan ja otetaan vastaan maksusitoumuksia
talous pyörittää meitä
näet sen peilistä joka aamu

***

mehu puristetaan aamuisin tupakantumpeista
sukupuolielinten haju jalostetaan tuoksuiksi
ihmisten hauste on markkinoilla arvostettua
viinilaseista tehdään aamiaismuroja

***

lasinmurskaaja on maailman leuat

***

maailman leuat lonksahtavat kiinni
tie on meille pystyssä

***

kun on maailma hallussa
leuat iskeytyvät kiinni

***

kirjeitä tulee taivaasta,
linnut vievät leivät suusta
sellainen on maailma tänään

***

maailman tila 2008:
istutaan punaisilla tuoleilla,
hämähäkit naapurissa

***

naapurin talo paloi yöllä
oliko sallittua ruokkia varpusia
rotat syövät meidät

***

mitä tarkoittaa taantuma
kun kaikki menee kuitenkin jatkuvasti taaksepäin

***

keitä ovat taantumukselliset
kun kaikki menee jatkuvasti huonommin

***

taloyhtiössä on riitoja
varpusten syöttäminen vanhuksen ainoa huvi

varpunen astelee haudallamme

***

umpikuja määrää asemamme
viimeiset juoksuhaudat kaivettiin umpeen männäviikolla
valtion velat lankesivat ja me siinä samalla

keskiviikko 10. syyskuuta 2008

Tänään

Yrittäjyys kostautuu viimeisellä tuomiolla,
kokoomus palaa roviolla,
hämähäkki vetää verkon tuosta tuohon ja takaisin,

mistä tunnetaan mato,
kuunalinen maailma on käsinkosketeltava.

***

Aluksi tuntui siltä, että olisi hyviä ideoita. Ne menivät johonkin.

***

Maailma on aktivismia täynnä,
Pariisi kusisia penkkoja,
limaiset sienet silmillä maailma askeltaa,
turvatalot ja ensitalot ja kerrostalot
matkan varrella.

***

Maaliman kaikki kauneus.
Maalima. Voisiko kaikki sanat kirjoittaa toisin?

***

Josko vielä koettaisi?

Minulla on viimeiset kuukautiset,
juoksen kalat taskussa joen rantoihin
ja viskaan ne takaisin.
Vuoret kohoavat kintuissani,
talo työntää minut jyrkänteeltä alas,
asunto on kieltämättä asumiskelvoton,
epäämättäkin tiedämme jättää menemättä
rautatieasemalle, vakuutusturva petti meidät,
mittausasemilla kuunneltiin vettä vielä
toissavuonna, silloin minäkin olin siellä.

***

pystymmässä kuin maailma
kivi kasvaa kohtisuoraan
harakka astelee minun päästä päähän
kintereillä Paasikivi-Kekkosen linjaa
ja huvipuistoja sen varrella

Eilen tai toissapäivänä

Nottinghamin sheriffi oli toimissaan taitamaton,
asteli kaiket päivät kauppojen näyteikkunoiden edessä,
Tarzankin oli parempi, rakensi sentään itse oman talonsa,
Nekalan asevelikylään, sinne muitten sekaan,
sudentalja lattialla, Discuksia ovissa, stereot raikaen,

sellaista oli maailmassa vuosia sitten,
nyt on paremmin, kukaan ei voi kenellekään mitään,
muuri nousee öisin silmiemme eteen,
emme näe ketään, pakoputket työntävät maailman täyteen hiilidioksidia ja häkää,

on okei jos et tiedä kaikkea,
sulje silmäsi, Savett Peräpyyhe pelastaa maailman,
maailman suurin ongelma on peräpään kutina,
hygienia tuntuu vielä isommalta ongelmalta kun elät ilman peräsuolta,

sellainen on maailma nyt,
eduskunnissa päästetään ilmoille hiilidioksidia ja metaania,
suusta tulee eniten päästöjä,
ne ovat ne tuntemattomat sairaat,
hallitsijat.

***

Minulle sinä olet maailma,
hämähäkkien temmellyskenttä,
Brasilian viidakkojen kaikki muurahaiset.
Kesytön kiihko vallan tyyssijoissa,

aurinko joka lakkaa paistamasta
risukasaan.

***

Avataan mediaa,
mitä milloinkin, availlessa kuluu
mukavasti aikaa,
tumpelokin erehtyy sokkeloon,
maailman hallitsija läpitunkemattomaan viidakkoon.

***

Etunimet on maailman laki,
tuoleilla istutaan kunnes kuollaan.

***

Sitä on joskus mahdollista kaivaa
verta nenästään,
jopa presidentinlinnassa,

senkka nenästä pojat, huutaa hallitsija,
krokotiilit ja virtahevot saavat viimeinkin
mitä kuuluu ja kuka käski,

kanat kusevat nurkkiin,
näin siitä unta viimeksi vuonna -79,
silloin olin vielä pienokainen,
ja minusta unelmoitiin kerrostalojen yksinäisyydessä,

se on väliaikainen
maailma se, suolisto on oiennut
viimeistenkin poistujien käsittelyssä.

sunnuntai 7. syyskuuta 2008

Vanha koneen uumenista

No ei ehkä ihan niin vanha, sanotaan kolme neljä vuotta vanha.


Miten on mahdollista suodattaa olemansa,
miten on mahdollista suorittaa kuulemansa,
oppivelvollisuuden määräämät rasitukset,
hevoset loikkivat puistoissa vanhojen tätien ylitse
panssarivaunut rajaavat olemisen ehtoja,
tähdet nielussani liikkuvat vaivatta,
turpeat pääministerit ja heidän isänsä kiistelevät julkisuudessa,
useat kuitenkin kieltäytyvät tarjotuista mahdollisuuksista,
aurinko sammuu kaupan ovelle,
sumuiset ajatukset liukuvat jään pinnalla,
suot ja niiden lukuisat silmäkkeet, ne vasta ovat jotain,
saappaiden tuho, jalat uppoavat, samoin miehet, kokonaiset miehet,
ei ole tästä ennen puhuttu,
kuka meille antaisi anteeksi,
meille on mahdollista vain liike,
vailla pysähtymisen suomaa varjoa,
vain siellä kaupat ovat auki jatkuvasti,
vain siellä sielumme on suoritus,
ja kun me viimein pääsemme perille,
meitä odottaa kineettinen purkaus,
luonto ja sen viimeiset pyrskähdykset:

se mikä ei ole mahdollista.

tiistai 2. syyskuuta 2008

Turpea pääkirjoitus täyttää maailman,
ilma loppuu hisseissä,
lepakot täyttävät autotehtaitten luolat

Kammioissa tehdään viimeiset kidutukset,
mitä orgioitten jälkeen,
mennään suihkuun, syödään aamiainen,
sitten kutsuu sänky ja vapahtava uni.

Se oli kuvaus eduskunnasta,
aurinkojen viimeisestä asuinsijasta,
viimeisestä rannasta ennen talvisotaa,
profeettojen ennustusta kyborgeista,

se oli se kesä 1939,
kuuma ja kuiva, kuin menneen maailman heijastuksia

maanantai 1. syyskuuta 2008

Tässä on monelta päivältä..

.. ja on ollut niin kiire, etten ole ehtinyt näitä paljoa väsäilemään.

Hyvää yötä, lapsikullat,
nyt nukkumaan, setä laittaa nukkumaan,
maailma pyörii vielä radallaan,
ovet ovat auki maailmaan,
hirvet voivat astella vapaasti sisään ja ulos.

***

On jo yö,
sukulaiset lepäävät,
tuntemattomatkin hirvet ovat tervetulleita ovista sisään.

***

Vielä ehtii syömään yhden.
Hirvi astelee sisään muina miehinä.

***

On jo yö, aiemmin päivällä käärme luikerteli vedessä.
On maailma ja on maailma,
tämä oli niistä toinen.
Sikäli miellyttävämpi
että siitä pääsee pois.

***

Maailma on miellyttävä:
siitä pääsee pois.
Unet valvovat kauttamme,
varjo askeltaa sijastamme,
se on siisti, viimeinen ajatus.

***

Siisteys on ajatus, jota kannatamme
viimeiseen asti.
Kuolema tulee varjon avulla,
takin sisällän, pitkän mustan nahkatakin,
joka avautuu kulman takana,
sairaalan siisteillä käytävillä,
rikkinäisen valon välkkyessä katossa.
Pää nytkähtää taaksepäin,
joku tulee pyyhkimään kuolan suupielistä.
Maailma avautuu aurinkoon ja kuuhun,
sienet lakkaavat olemasta syötäviä,
paperikasat kallistuvat kohti syövereitä,
se on se maailma, jonka tunnen.

torstai 21. elokuuta 2008

hevosten ajamana on maailma syntynyt,
susien innoittamana,
veriset hampaat valtimoilla,

lepakko lentää paikasta toiseen,
presidentti on määrännyt niin,
tunnetun maailman lait

panteleimon ja gargantua olen minä,
suunnattomista leuoistani tunnettu,

maailma astelee luolasta ulos,
varjot luolan seinällä ovat kuin
papirossia Muurmanskista,
hakukone on selvittänyt meille reitin,
paikannin on apuna meillä täällä,

vaelluksella elon keskellä,
kun saavuin illansuussa metsään
lähellä Avignonia,
oli kuin maailma olisi saavuttanut minut,
maailma ja sen hurtat

hevositse on luolasta tultu,
nahkatakit naristen, kuolema saapui
illansuussa, tertsiinit suissa muistuen,

keuhkokala oli hyvä presidentti,
Afrikka hyvä kotimaa,
Astarte hyvä papitar,
Hekaten viikatteen alla olemme kaikki suojassa,

Dimitri, tuokaa autoni,
Lenin huudahti, sehän oli hänen veljensä,
yhteiskuntakokeilujen summa oli plus miinus nolla,
öisin taannutaan nukkumaan, se on
elämästä pois, kirjekaverille voi vinkata
uusista tavoista järjestää
elämä ja vallankumous

keskiviikko 20. elokuuta 2008

Yksi syntyi, sitten loppui luovuus. Ja yksi rivi, mutta se ei kai ole kokonainen teksti.

terveisiä presidenteille,
viimeiset teistä ovat hämähäkkejä

maailma vaatii veronsa
aurinko paistaa liian kirkkaasti,
maailma sulaa silmien edessä

sidotut miehet vankiloissa, keittiöissä
esiliinat kasvoilla,
viimeiset meistä ovat siellä,
hevosten ajamina

***

hevosten ajamina on ennenkin syntynyt

***

tiistai 19. elokuuta 2008

Kai nämä kolme runoa liittyvät siihen, että tyttäreni muuttaa huomenna Luxemburgiin kahdeksi vuodeksi ja näemme huomattavasti paljon harvemmin kuin tähän asti, varsinkin aluksi. Tänään hän tulee meille vielä käymään.

***

Viimeiset häikäisyt,
peilit katsovat sinuun
olet maailman rajoilla yksin
hämähäkki katsoo sinuun
matto liukuu altasi pois,
viimeiset häikäisyt

***

viimeiseksi tulleet ovat usein mahdottomia
tunnetaan jos tunnetaan mutta
ei väistytä
käsikynkkää kaduilla
viimeisenä käännytään kulmasta
muut ovat jo menneet
maailma on tyhjä

***

tämä on viimeinen päivä
maailman minuun ihastua
meitä on monta, minua on kaksi
juostaan jos juostaan
kadut pysyvät paikoillaan,
maan alla tapahtuu sitäkin enemmän
vielä ehtii heiluttaa kättään hyvästiksi

***

maanantai 18. elokuuta 2008

Liian elämän hallitsema kiire
maailman masentamat koirat
liukukaa kannen ylitse, jään ylitse, kantakaa liput maihin

tuonelan hurtat ovat jäljilläni,
maailma kaatuu niskaani,
matto liukuu altani pois, kaadun, lyön pääni

tuntemattomat hämähäkit
ovat päättäneet työnsä, lopputyö valmistui
lähes ajallaan,

tuntemattomat helikopterit nostavat
minut yläilmoihin, sääkarttojen tavoittamattomiin,
liu'un kannen ja jään ylitse

torstai 14. elokuuta 2008

Samasta uutisesta syntyneet kaksi runoa

Eilisessä Hesarissa oli uutinen, jonka otsikko on kummankin alla olevan runon ensimmäinen rivi.

Kukaan ei tiedä koulupsykologien määrää,
minusta menee linjoja Helsinkiin ja takaisin,

määrää se mikä on oikein, mikä on väärin,
mikä takavasemmalta napattua,
linnut lauloivat viimeksi tiistaina,
silloin oli vielä kesä.

Maailmassa on parasta vetäytyä
lammen rannalle, amerikkalainen populaarikulttuuri
määrää niin,

tunnettu saavutus on paras saavutus,
kouluissa psykologien määrä on tuntematon
eikä niitä kukaan tarvinnutkaan,

syntymäpäiväkakku on valmis,
sen sisällä odotetaan konepistooli kädessä.

***

Kukaan ei tiedä koulupsykologien määrää,
kaikkein vähiten minä,

kouluista valuu puroja maailmaan,
vuorille pitää nousta ja nähdä alas maailmaan,

maailma on kaunistunut sitten viime näkemän,
astuin ulos ovesta ja valmistauduin pahimpaan,
vaippa ylläni, historian koirat kintereilläni,

missä vähiten tarvitaan psykologin apua,
siellä niitä on, mene sinne, nuori mies,
ota ase käteesi ja taltuta sisälläsi
riehuvat historian ja epäoikeudenmukaisuuden koirat.

tiistai 12. elokuuta 2008

Eiliseltä ja tältä päivältä

Edelleenkään en tiedä, miten saisin postitettua nämä runot niin että vasenkin reuna pysyisi liehureunaisena.

Silloin olin vielä puolikas,
maailma kulki radallaan

ja liberaalit lauloivat cantoja,
kauniita, ehdottomasti,

kauniimpia saniaisia en ollut koskaan aiemmin nähnyt,
Retkeenojalla oli pyhä nimi,
pyhät patsaat, perseillä pyyhityt

Jeesus astui naulakon takaa esiin,
radikaali toimenpide vaati suoriutumista,
nopeasti, ulos täältä ja kaikki ja heti

sellainen oli maailma -87,
pizzanpuolikkaat hallitsivat näkemyksiä,
tabascoakin oli varmaan liikaa,

lintuja lensi silmiin ja suuhun,
vaimon kanssa pyöräillessä yhteiskunta oli vaarassa kaatua,
lehmiä oli teiden vieressä,
se oli viimeinen kaunis hetki,
se oli vuosia myöhemmin.

***

Vasemmisto etsii työtä, minä etsin poistoja,

tunnelmiltaan keskinkertainen maailma,
orvokkeja täynnä,
mitä minä tältä maailmalta saan,

vedetään ovet auki, tuuletetaan,
ikkunat auki suolistoon,

hajut pääsevät peremmälle,

taantumus katselee peiliin,
oikealle, etuvasemmalle, sivuilleen,
mistä tulee seuraava vallankaappaus,

kaunis laulu kantautuu korviini,
maailma luhistuu kasaan.

Minä etsin raunioiden keskeltä päästötodistuksia.

Sekalaista uutta

Tuntematon maailma astuu ovesta sisään.
Tule, muukalainen, astu tanssiin.

***

Tule, muukalainen, astu tanssiin,
kengät on kepeät,
valssi taittuu matkalla mukavasti,

kuu seurasi meitä kanavalle asti,
aurinko tuijotti puitten takaa,
esiliinoihin pukeutuneet miehet karkasivat taivaanrantaan,
hevosilla, aaseilla, muuleilla,

afrikkalaiset hevoset ovat pystyynkuolleita,
saunavihta herättää maailman henkiin,
nenäliinojen keräilijät ovat samalla liikuttavia rillipäitä,

diskotanssi päättyi vuonna 1987,
silloin olin vielä poikanen,
pizzeriassa oli annoksena auton puolikas,
Isolinnankadulla kuljettiin väärinpäin,
huput silmillä, puissa ei ollut lehtiä vaikka oli kesä,

se oli viimeinen kesä,
silloin astuin muukalaisuuteen,
olin aikuinen.

***


Se juttu, se sayonara-juttu, se oli valetta kaikki,
emme me osanneet sanoa hyvästejä,
näkemiin oli ainoa mihin pystyimme,
tunnettiinhan meidät viimeisinä journalisteina,

aurinko paistoi jokirapujen pyydyksiin,
viimeiset hetket olivat varmasti nautinnollisia,

lämpöaalto määrittää meidät ja housumme,
viimeiset hetket ovat aina vaikeimpia ja vaikeaselkoisimpia,
tunnettiinhan maailmalla laajalti käsite housumiehet,
vielä kun saisi jostain heidän ohjeensa, reseptinsä,

jokirapujen valmistamiseen riittää tilli ja kuuma vesi,
kuolema seuraa välittömästi, vielä kun kirjoittaisin sonetin
ja soittaisin sitä trumpetilla, kirjallisten levyjen uusi tuleminen
olisi lähellä, kulman takana,
uskoo ken haluaa,

maailma on yhteiskunta, kerrostumia täynnä,
puut kaatuvat joen ylitse, käytetään niitä siltoina,
läpitunkemattomuus on hyve, jättiläissaniaiset suosikkikasveja,
emme ole biologiafasisteja.

maanantai 4. elokuuta 2008

Ja nyt tältä päivältä, joka on..

..maanantai 4.8.

Oopiumi on päivä sana,
kulut korvataan viimeiseen pisaraan saakka,
viinan tulee olla ilmaista,
vaikka ilmaisia lounaita ei olekaan.

***

Sormiverryttely vaatii jonkin verran aikaa.

***

Maailma vaatii jonkin verran aikaa auetakseen,
sulat kutittelevat hermojamme jossain Kaukasuksen tienoilla,
viimeiset makuaistimukset vievät meidät taivaaseen.

***

Viimeiset makuaistimukset ovat usein niitä heikoimpia,
yli satavuotiaat eivät enää tiedä, mistä vesi tulee hanoihin,
keinumalla saadaan maailmaan uutta näkökulmaa.

***

Viimeiset näkökulmat kuuluvat aistikkaille virtahevoille,
joessa uidessaan maailma voi näyttää paremmalta kuin muulloin,
maailma tulee vastaan risteyksessä,
vie kätesi lompakolle ja tartu siihen,
mustalainen voi viedä sinut ja lapsesi,
surrealismilla ei ole ennenkään saavutettu tämän kummempia voittoja.

1.8.

Ekaa työpäivää loman jälkeen. Vähän masentunutta matskua, enkä tiedä, onko edes "julkaisun" arvoista. Mutta menköön nyt.

On mahdotonta tietää mitä ajattelee,
eläimet käyskentelevät savannilla eestaas.
Onko niidenkin joskus vaikea nukahtaa,
onko maailman useinkin vaikea pyörähtää radaltaan?

***

Maailma kohtelee asukkaitaan kaltoin,
asukkaat itse kaikkein pahimmin,
asukkaat kuuluvat maailmaan,

pienet sirot kahvikupit käsissämme,
tunnelma kohoaa kattoon,
vielä on aikaa,

onko sarjamurhaaja keskuudessamme?

***

Onko yleisön joukossa sarjamurhaajaa?

***

En siedä typeryyttä,
sen paremmin kuin omaa maailmanikaan.

***


Taivaan linnut vievät leivät suustani,
mistä minä saisin vielä uutta maitoa.
Maailma vie minulta leivän suusta,
mattoa keritään altani,
enemmän ja nopeammin kuin koskaan aiemmin.

***

Olen surullinen sielu,
kutittelen fasaaninsulilla nieluani,
antiikin Rooma mielessäni.

***

Entiset maailmat muuttavat kauas pois,
lentokoneenkin tavoittamattomiin,
näin viedään kaikki ajatukset,
tule vain käymään, kyllä me sinne mahdutaan,
maailmaan ei mahdu kuin yksi ajatus kerrallaan,
tuntemattomat sotilaat ovat kaatuneet poski edellä ojaan,
käännättehän vielä toisenkin posken.
Se on edellytys jotta osutte ojan pohjaan.

tiistai 22. heinäkuuta 2008

Vanha kaksirivinen

Selät, selkä, selättää:
maailman selitys alkaa näistä.

keskiviikko 18. kesäkuuta 2008

Tähän nyt meni kaikenlaista monelta eri päivältä

(Ja kommentit perässä ovat jälleen autenttisia.)


Minä en ole maisista vaikuttajista yksikään,
taivaalliset linnut vievät leivän suustani,

kevät tulee, sataa vettä, keinuista putoavat lapset,
siitä sen tietää,
kun vähimmin on kartalla, on enimmin maailmassa.

***

Taivaan linnut vievät leivät suustani,
mistä minä saisin vielä uuden maton.

Huoneeni ovat liian matalat,
tämä on epäämätön totuus.

***

Taivaan isän pienet linnut vievät leivät suustani,
myyvät tauluja markkinoilla,

maakuntajohtajat laulavat Ave Mariaa,
se on parasta laulaa suu kiinni,
ettei paljastu kenen leipää syö.

***

Ennen vanhaan sitä vielä osattiin vastustaa liikuntaa.
Nyt on vain kivi metsässä, kyrpä pellossa.
Maakuntajohtajien kaikki postmodernismit.

***

Ennen vanhaan sitä vielä osattiin vastustaa liikuntaa.
Nyt on vain kivi metsässä, kyrpä pellossa,
maailman kaikki entiset älymystöt,
luoti kallossa, seinää vasten rivissä.

***

Liikunnan vastustaminen on ollut merkki vapaudesta,
älyllisestä mahdollisuudesta.
Nyt on vain maratonin jälkeen jumalille uhratut voittajat,
kivi jokaisen kengässä, luoti otsassa.

***

Nyt on vain kivi jokaisen kengässä,
ennen sitä osattiin vastustaa koulujen mahtia,
aurinko paistoi silloin korkeammalta.

***

Asiat riitelevät, ihmiset siinä samalla,
on vain metsäteollisuuden etuja, Suomen-syöjiä,

"jos sie tarvit hyvää miestä, täs siul on sellanen",
ampui sittemmin satakunta miestä tien varteen,

sellaisesta palkittiin vielä ennen vanhaan,
nyt joutuisi juoksemaan vielä toisenkin maratonin,

mihin tämä maailma meidät vie, toiseen leikkaukseen,
edellisessä poistettiin aivot.

***

Ei tämä nyt oikein toimi.

***

Jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen ruutupaitaan,
minä olen allekirjoittanut sopimuksen,
joka vapauttaa minut henkilökohtaisista oikeuksista,

vielä maailma nousee,
heiveröiset kuoropojat näyttävät mistä kana kusee,
maratonien henkistä voimaa ei ole mitattu sitten vuoden -76,
bassottomien bändien eksklusiivisuuttakaan ei.

***

mitähän sitä oikein yrittää joskus sanoa..?

keskiviikko 11. kesäkuuta 2008

Vetäisinkin sitten saman tien yhden. Kirjoitan runoja kuin pulp-senttari: tuosta noin, ilman inspiraatiota ja kantavaa ideaa. Tätä kyllä editoin vähän ennen julkaisua, mikä on harvinaista (enkä ole varma, konstituoiko blogiin postittaminen "julkaisun").

Rajuilmat vievät meiltä keskittymiskyvyn,
samoin liian lyhyet hameet,
vaimojen aamutakit, jotka eivät pysy kiinni,

mielelläänhän sitä olisi vanha likainen setä,
ennen vanhaan, niin, piippua poltellen,
kun murrerunouskin oli vielä hyväksyttyä,

nyt modernismi on vain sana muiden joukossa,
ja ylioppilaslehtien päätoimittajatkin juoksevat maratoneja,
yhteiskunnan viimeinen tajunta, tuntemattoman rajoilta
palanneet pikkustalinit ja pamfletistit,
väittävät feministeiksi,
kuulkaa, sellaiset väitteet on parasta ottaa todesta,

ristiriitaisuudessa on tiettyä voimaa,
jota ei ole syytä ohittaa, kun lähdetään tutkimaan
neitseellistä maaperää,
kohduista on ennenkin tullut suuria vaikuttajia,
työväen johdattajia.
Minä en ole niistä yksikään.
Nämä ovat unohtuneet postittaa. Muutoin en ole pitkään aikaan kirjoittanut runoja. Ajattelin kohta koettaa.

Napinkaulus on auki, se on uhmakas ele,
kauniit narsissit puhkeavat aamuisin Kyproksen kauppatoreilla,
juomana meillä oli pastissi,

sellaista runoutta meillä ei harjoiteta,
työnnetään päin seinää ja lasketellaan rynnärillä,
Uzi päättää maailmanhistorian,
se on Libanonin seetripuiden varjossa kehittynyt,

maailma häviää viimeisten asioiden varjoon,
olennainen tehtävä on kopioida toisten tekemä musiikki
ja lähettää se avaruuteen,
Chuck Berry: Oh Maybelline,

historia lienee antanut sysäyksen epätoivoisuudelle,
meillä on jalat, mutta emme käytä niitä,
meillä on jalat, mutta niitä käyttävät muut.
Toistakaa ohjelma kokonaisuudessaan,
niin pääsette lähelle totuutta.

***

Mistä menee hämähäkin nappi,
mistä kuoleman kaulus,
kahvikuppi kohtaa kirurgin veitsen,

yhteiskunnat viettävät viimeisiä hetkiään,
tämä on kadonnut heimo ja sen dinosaurukset,
niiden alitajunta.

tiistai 20. toukokuuta 2008

Muutaman vuoden takaa pari

Kaivelin vanhaa levykettä ja löysin kolmesivuisen tiedoston "Runoja". Siitä parhaat, lyhyttä ja melko tiivistä kamaa. Tosin vaikuttaa siltä, että ihan kaikkia ideoita ei ole käytetty parhaalla mahdollisella tavalla.

Teoreettisetkin ajatukset ovat turhia,
heijastuksia lammen pinnassa: kun tavoittelet niitä,
ne hajoavat kätesi kosketuksesta kuin rakkaus kuivalla arolla,
perhonen kaksinkertaisen ikkunalasin välissä.

***

Kammottavat ajatukset on kaikki ajateltu,
keksinnöt kaikki keksitty,
mikä on turhempaa kuin ajatella niin kuin isäsi ajatteli,
peilitkään eivät juuri ole tarpeellisia.

Tässä en tosin ole tyytyväinen viimeiseen riviin. Runosta on toinenkin versio:

Kammottavat ajatukset on kaikki ajateltu,
keksinnöt keksitty,
mikä on turhempaa kuin ajatella niin kuin isäsi ajatteli,
peilit ovat tarpeellisia vain silloin kun ajatellaan.

***

Toiston avulla voi kuvitella onnistuvansa:
puiden ja pensaiden kaikki onnettomuus.

***

Synkkien ajatusten turha lumo, mistä saamme lohdutusta,
kaupungit ovat tyhjentyneet, puut on lakkautettu.

***

Kun katsoo ylös taivaaseen, näkee pilviä.
Elämä on juuri sellaista: näkee sen, minkä odottaakin.
Turha on toivoa tästä mitään muuta,
kammottavat keksinnöt on jo tehty, enää on jäljellä
vain rosoreunainen aukko, ajatuksista tehty, täynnä.

maanantai 19. toukokuuta 2008

Joskushan sitä vain kirjoittaa saadakseen purettua paineita. Joskus näyttää siltä että kirjoittelee niitä näitä eikä mistään tule mitään. Joskus kirjoittaa, kun haluaa kokeilla jotain ideaa.

***

Vielä tällainen on mahdollista,
kuinka toisinkaan sen voisi sanoa,

Pariisi, oi Pariisi, mistä sinä tulet,
minne sinä menet,

minä seuraan meitä loputtomiin,
työt tulevat loppuun,
tehtyä saa tekemättömäksi tiistaisin,

minne minä menen,
sinne sinä seuraat,
tuntemattomiin,
maailma, oi maailma,
olet matto jota vedetään altani.

perjantai 16. toukokuuta 2008

Ja sitten vielä toinen rimpsu, vähän lyhyempiä ja keskitetympiä

Maailma menee menojaan,
mene sinäkin,

näillä mailla et pärjää,
kivet on jätetty metsään, pystyyn,
pystympään kuin maailma.

***

Kaikki tapahtuu niin nopeasti,
viimein ja liian myöhään,
meidät on jätetty metsään,
nostettu pystyyn ja sidottu puuhun,

aurinko nousee joka aamu ennen meitä,
kukot laulavat kunnes kaulat katkaistaan,
herättäkää valtiovalta,

aikaa ei ole enää vähän,
sitä on enemmän kuin yllin kyllin,
näin sanoi venäläinen kirjailija,

pettymys on vahvin tunne,
sen edessä tunnemme kunnioitusta,
pelko tulee perässä,
sitten mielenkiinto:
tarkkailemme tapahtumia käsi ajan hermolla.


***

Faust on mestari sanomaan meitä vastaan,
presidentti tuomitsee aikalaiset tuntematta ketään,
ruokapöydät on katettu nakeilla ja iilimadoilla,
minulle vierasta on kaikenlainen tunne,
sunshine girl, laulakaa vielä hetken aikaa,
seitsemän minuuttia ei ole tullut täyteen,
tämä hetki, tämä tunnelma valuu käsistä pois
kuin ajatukset viimeisillä rannoilla.

***

Vielä hetki,
sitten mennään metsään,

kivi on pantu pystyyn,
yhteiskunnat kaatuvat.

***

Vielä tunnetaan toisemme kasvoista,
maailma on pantu metsässä pystyyn.

***

Luonto ei merkinne minulle mitään,
sen hetken jonka haluaisin säästää riistävät minulta grynderit,
tehtaitten piiput katoavat taivaanrantaan,
sumu peittää polveni,
satamissa kuulutetaan jo lähtijöitä.

***

turhaan tunnemme tuskaa
maailmassa suollamme paskaa
mennään jo metsään
tunge aivosi pitsaan

maailma menee menojaan
autoissa ei ole enää edes tehojaan
tuntekaa sanomalehtien päätoimittajat
he ovat keskeiset tyhjäntoimittajat

päässä avataan mediaa
näyttämöllä tapaillaan medeiaa
ovidiuksen kaltaiset tappajat
ja jääkaapista ruoan lappajat

***

ei ehkä pitäisi kokeilla tämmöisiä tyylilajeja.

***

tässä maailmassa tapaillaan tyylilajeja
lajien synty, sanoisi darwin,
mutta se on arvoitus,
kuljetuspalvelut eivät meitä siinä auta

***

no, pitänee ryhtyä oikeisiin töihin

***

Viimeiset iskut jaellaan ruokapöydissä,
metsissä kasvavat uudet sukupolvet huijareita.

***

Tavallisimmillaankin metsä kasvaa pystysuoraan,
meillä on viimeiset ohjeet hallitukselta,

antakaa arpisten haavojen olla.

***

Työntäkää suoli takaisin sisään,
maailma menee menojaan.

***

Tuntekaa vielä tämäkin isku,
metsä lakkasi kasvamasta pystysuoraan.

***

Metsän antamat iskut tunkeutuvat kiviin,
suoli työnnettiin takaisin keskiyöllä,
vampyyrit asettuvat riviin,

se on helkajuhlien viimeinen päivä,
maitten ja mantujen välinen tappelu,
pukareina silmäätekevät,
epäonnistuneet demiurgit.

helvetillinen rimpsu unohtunutta postitettavaa

Mihin on menossa kukin pappi,
mihin katoaa kukkien loisto,
sananjalkojen sisään, skunkkien tuoksuun,
hämärien viittausten labyrintteihin,
mihin häviää maailman mitättömyys,
mikä katsoo meitä seiniltä,
mitä tapahtuu kun viimein vedämme housut jalkaan
ja napitamme auki aivomme,
mihin katsoo taivaan isä?

Näinkö päinkö meitä johdetaan,
kädestäkö meitä pidetään,
vai hännistä, niin kuin pienet suloiset norsunpoikaset,
vai vedetäänkö meitä nenästä,
niin kuin helppoheikki markkinoilla,
soisten taipaleiden tuolla puolen,
maailmallisten houkutusten takana,
kurjilla kujilla, viimeisillä sannoilla,
ajatuskulkujen katoamattomilla viivytyksillä?

Vai turhaanko me ajattelemme,
painamme päämme polviin, luomme katseen kenkiimme,
turhaanko me tuomme avaruutta näihin päiviin,
turhaanko miellämme omaisuuden varkaudeksi,
maailman mennessä menojaan,
meidän tuijottaessa sivusta,
kuin ambulanssia parhaimmillaan?

***

Mitä tapahtuu pienissä kaupungeissa,
kun matot vedetään toisten alta,
kun madot kuolevat pieniin puroihin,
kun aurinko lakkaa kulkemasta talon reunalta eteenpäin?

Kieltäytymällä olet varmistanut oman kuolemasi,
hengittämällä et pääse eteenpäin,
bailut on peruttu, aurinko lakkaa tapittamasta suoraan sinuun,

se on jonkinlainen vapahdus,
päästö kaupasta, tavaranvaihdosta yksilöiden kesken,

matto oli kudottu mummolassa kauan sitten,
räsyistä ja muovipussien paloista,
tuntemattomista sotilaista ja tuntemattomista hämähäkeistä,

sellaisia ovat meidän unemme,
kestämättömiä, viihdyttäviä, spektaakkelimaisia,
hampaattomia.

***

Turhaan katsomme maailmaan,
tuikimme taivaalla kuin pienet syntymättömät kaksosvauvat,
turhaan tutkimme napoja,
kuljemme rei'istä sisään maailmaan,
Arne Saknussemin jalanjäljillä ei ole vielä koskaan tehty hyviä tekoja,
on kuin olisimme matkalla helvettiin,

turhaan laskemme yhteen kaksi ja kaksi,
olemme saaneet ennenkin tulokseksi viisi ja kuusi,
vanhoista pappiloista saimme taskulaskimia,
Texas Instruments oli päivän sana, digitaaliset rannekellot,
valmistajana itse Jumala, se oli vielä jotain se,

turhaan olemme kirjoittaneet maailman täyteen,
sanat eivät lopu lopettamallakaan,
turhaan taannumme järjettömyyksiin,
spektaakkeli lakkauttaa itse itsensä,
kustannustoimittajien pitkäaikainen typeryys
saa meidät laskemaan katseemme,

turhaan olemme vielä huolissamme jälkikasvusta,
turhaan huolissamme vanhemmista sukupolvista,
jäsentymättömistä sukupuolista,
kasvismakkaroista, sairaalaan unohdetuista jätesäkeistä,
reilun kaupan tupakasta ja ydinohjuksista,
Pirkka-tuotteista, joiden päivämäärä on jo ohitse,
presidenteistä ja kultahammasrannikoiden salaperäisistä eläkeläisistä,
viimeisistä ohjeista maailman rannoilla.

keskiviikko 7. toukokuuta 2008

Nyt taas uudempaa

En postita kerralla kaikkea, mitä on tässä välissä tullut kirjoiteltua. Nämä ovat eiliseltä ja tältä aamulta.

Pakko on jotain sanoa,
kun maa katoaa alta:
hypätkää kattoon, viikset on vahattu aikaa sitten,
sika on vihreä, mikset käyttäisi sitä hyväksesi,
pakastetut pakkaukset vihreentyvät nekin aikaa myöten,
maailma on juuri sellainen kuin itse haluat.

***

Tehkää mitä teette, ehkä maailma vielä pelastuu.
Muovista on ennenkin valmistettu sydäntäsärkeviä esineitä.

***

tuntekaa haarukan pisto sydämissänne,
vielä maailma yllättää

hämähäkit vilistävät muurahaisten pesissä
yhteiskunta koostuu neliöistä,
meillä on kohta lounasaika

turpeitten kravattia käyttävien miesten maailmassa
kaikki on mahdollista, sekin että kivi on metsässä

***

Miehen erotiikka on plus miinus nolla,
kikkelit nousevat jos ovat noustakseen,
meikäpoika vetäytyy löylyyn,
tunnetaan kadulla kasvoista,
aataminomenasta, alushousujen kuvioista,
tähtikuviot nousevat öisin taivaalle,
taitavimmat meistä ovat kadonneet vallan sokkeloihin,
kravatit nivusissa.

***

Turpeus on mahdollista,
jos vain käsketään,
turvetta nostetaan sen verran kuin on tarpeen,
ja sitten heitetään löylyä kiville,

maailma menee menojaan.

tiistai 6. toukokuuta 2008

Parin vuoden takaa

Kun olen unohtanut postittaa tänne uusia (joita on siis syntynyt), niin pistän vanhan, ehkä parin kolmen vuoden takaa. Jonkinlainen proosaruno:

Kun tajuat minkä olet tehnyt, kun ymmärrät mitä maailma tekee sinulle, kun viimein oivallat, minkä turhuuden olet välttänyt jättämällä sanomatta joitain asioita joista kohta tulee puhe, kun viimein tajuan, mikä olen, mikä olen ollut ja mikä olen, kun viimein ymmärrämme nousta pystyyn, pöydän äärestä, valkokankaiden edestä, ikkunoiden välistä, kun viimein katsomme taivaaseen, kun viimein luomme katseemme maahan, kenkien kärkiin, hymyilemme kuin olisi kevät, kuin olisi aina ollut kevät, kuin emme olisi ikinä keväästä poistuneet, kuin tajuaisimme viimeisen kerran että emme kaipaa muuta kuin että olisimme jossain muualla, jossain poissa, kaukana maailmalla, maailman tuolla puolen, maailmattomuuden tuolla puolen, tällä puolen kieltä ja puhuntaa, tällä puolen koirien ja kissojen haukuntaa, ja kun viimein lopetamme, voimme sanoa että kaikki oli sittenkin vain unta ja hyödyksi.

tiistai 29. huhtikuuta 2008

Pakko aloittaa uusi tiedosto runoille. Ladies and gentlemen, I present you Runoja 3!

On olemassa tiettyjä seremonioita,
joiden kestäessä ei voi kuin todeta:
sayonara, hämähäkit!

Maailma menee menojaan,
me katselemme ikkunoista,
salakuljettajat ja maahanmuttajat vievät meitä eteenpäin,
polkevat vimmatusti vettä jalkojemme alla,
matot on jo tempaistu kauan sitten,
vielä on jokirapuja, joilla voimme elättää itsemme ja jälkeläisemme
vuosiksi eteenpäin,
vai oliko se viikoiksi,

ei sen niin väliä, tärkeintä on että aurinko paistaa,
nenät palavat, iho tulee kurttuisaksi, mieli kärttyisäksi,
on liian kuuma, kun viimein astumme kohti peiliä
ja toteamme:
sayonara, kuninkaat ja presidentit,
viimeiset pelinappulat tässä pelissä,
jonka lennonjohtaja aloitti jo vuonna 1972,
eräänä keskiviikkoisena aamuyönä.

sunnuntai 13. huhtikuuta 2008

Tässä ekassa pitäisi olla semmoiset liehuvat vasemmat reunat, niin kuin Saarikoskella, mutta en ole keksinyt, miten ne saisi toistettua Bloggerissa. Enkä tiedä, onko sillä niin kauheasti väliäkään.

ikkunan editse ajaa autoja
nallella kolme silmää
norsu lensi sirkuksesta toiseen
minun on mentävä tapaamaan esi-isiä
intiaanien tavoin teurastavia
karhujen kaltaisia, aarnikotkia

***

c'est ma vie, laulaa sarvikuono,
eläimellä on kolme silmää, sarvikuonoilla kolme sarvea,
miehellä seitsemän, ikiaikaiset savimättäät mielessä,

mene minne menet, laula mitä laulat,
sen leipiä syöt jolta ne ostat,
loputtoman vaihdon systeemit tunnetaan parhaiten,
vaahto katoaa parempiin suihin,
kielet lipovat viimeiset pisarat, sumu tiivistyy huulille,

katsokaa oi katsokaa tätä maata,
ristiriitaisuudessaan se on loputtoman kiehtova,
älä välitä historiallisista tosiseikoista,
eivät niistä välitä muutkaan,
hämähäkkejä ovat ja meillä ei niitä katsota hyvällä.

***

Kuninkaat tonkivat jätteitä takapihoilla,
presidentti on saapasjalkakissan jälkeläinen,
huijarien huijari, pääministerin paras kaveri,
ulkoministeri pyöräilee, toivottavasti Kuuhun,
atlantis nousee jälleen pöydälle,
meille Lemurian hallitsijat ovat usein tutumpia kuin muut,
sellaista on elämä tässä maassa,
kirjojen ja seksilehtien kaaoksessa,
jossa espressokupillinenkin on merkki sivistyksestä.

perjantai 11. huhtikuuta 2008

Ohitse ajaa kolmesilmäinen nalle,
auton ratissa itse Jeesus,
kiikarikiväärin takana Kalervo Kummola ja politiikan ydinjohto,
porukoissa ennenkin huumeita vedetty,
kummoisistakin ajoista on tiedetty,
huumeista biopolttoainetta, maailmasta eivät ideat lopu,
tietyt varasanat kuulostavat turhauttavilta.

***

Ohitse ajaa kolmesilmäinen nalle,
auton ratissa belsebuubi,
politiikka on arkipäivää.

***

Kiire määrittää elämän rajat,
levottomuus astuu ohitse,
ohitse ajaa kolmesilmäinen nalle,
soille paenneet tulevat viimein takaisin.

***

Huumeista biopolttoainetta,
huumeista elämää lehtereillä,
lehtereillä istuvista biopolttoainetta,
lihaasyövät saastat kuolevat kravattien kuristamina,

minä en sanoisi noin,
historia tuomitsee ne jotka kovimmin puhuvat,
kuntosaleilla, junien ravintolavaunuissa,
80-lukua muistelevien symposiumeissa,

kiintopisteet elämälle on haettava jostain muualta,
it's okay, if you don't know everything,
toivottavasti laulaja puhuu jostain muusta kuin
yhteiskunnan ja maailman tilasta.

torstai 10. huhtikuuta 2008

Pimeys on maailman vallitseva asiaintila,
kirjojen kansissa ammutaan kirjaimet riekaleiksi,
se on tunnetun ajattelun loppu,

tuntemattomat sotilaat vievät meidät kesäretkelle,
cocktail-palojen ja shamppanjatryffelileivosten keskelle,
siellä meidät ammutaan seinän viereen,

hämähäkki kutoi aamulla verkon viereeni,
nousin ja totesin aikani koettaneen,
se oli paksusuolisyövän esiaste,
sylittäin minulle ammennettua turhuutta,
lapasista talvella imettyä elämännestettä,
voimatonta ja martoa ydinmehua,

näin ainakin sanottiin elokuvassa,
elokuvatkin ovat turhia,
esteettiset elämykset täytyisi voida nauttia kotona,
kenenkään häiritsemättä,
kenenkään tulematta ampumaan minua seinän viereen.

maanantai 7. huhtikuuta 2008

Valitse värit joista pidät
koe auton kuolema
astu auringosta sisään
Kreetalainen hirviö on sisälläsi

***

Kreetalainen hirviö on sisälläsi,
miekka on salainen ase hullujen kädessä,
jaloissasi saviset saappaat,
lopussa olet vain sinä

***

Toisella puolen elämänohjeita,
annetaan ruisku käteen,
olet kaivon pohjalla kala
hauko henkeä mitään et saa
vapaasti liikkuvat ajatukset kuolevat pois

***

Maailmassa ei kukaan ole metatasolla,
kaikki vapaat kuolevat pois.

***

Erikoisimmat kärhet leikataan kauniiksi,
presidenttien puistoissa helikopterit säksättävät,
päät pois, tulevaisuus lentää eteemme.

torstai 3. huhtikuuta 2008

Kun aloittaa työt raskaan päivän jälkeen klo 20.50, niin tulos on tämmöinen:

Väsymys vie miehen,
lihapiirakka nälän,
akrobaatti näyttää turvonneille tien,
lentokoneiden mittarit päin puuta.
Mies mestaria myöten,
kuolema ansioitten mukaan.
Päin seinää, päin lautaa,
orsilla tavataan väsynyt mies.

keskiviikko 2. huhtikuuta 2008

Monelta päivältä

Vähän harmittaa aina, kun en jaksa tai muista postittaa päivän saalista joka päivä, vaan niitä kasaantuu tämmöisiksi ryppäiksi, ja - jos näitä nyt joku lukee - lukija joutuu tarpeettoman kovalle koetukselle. Menköön nyt kuitenkin. Hiukan huvittavat nuo tekstiviestiaiheiset runot, lienevätkö poliittista satiiria. Viittaukset teoksen käsitteeseen liittyvät Jukka Kemppiseen, joka selitti Hesarin pikkuhaastattelussa, että vetoamalla teossuojaan Kanerva olisi voinut estää tekstiviestien julkaisun. Sitten tulee taas noita yksirivisiä, mutta huomaan toistavani jo sanottua.

Nämä varjot ovat yllämme,
kun viimeinkin astumme ylimääräisistä huoneista ulos.
Kauniit naiset kukkatarhoissa,

saamattomat miehet parvekkeilla, tupakka suussa,
housut jalassa, yhä vain jalassa.

***

Tartu tilaisuuteen,
kun lumi muodostaa pitsiriitteen.
Katso kaukaisuuteen,
kun viimeinkin voit ottaa housut jalasta.

***

Tekstiviesti on viesti kaukaisuudesta,
tulevaisuus on vielä mahdollinen,
vaaleanpunaiset paidat, strassiset korut,
lumi muodostaa pitsisen riitteen.

***

vaaleanpunaiset paidat, strassiset korut,
eräille muodostuu mieleen kidutusvälineitä,
tulevaisuus on vielä mahdollinen,
viesti on teos

***

tumpelot munasillaan
toisia tumpeloita lähestyvät
vaaleanpunaiset tissit suojaavat
teosta muilta tekijöiltä
piraattioikeus astuu voimaan tiistaisin
prosessit lähtevät käyntiin
Ne näyttävät taas voimansa,
tekstiviesti lähtee uudestaan ja uudestaan

***

Intertekstuaaliset viitteet, paskaa vaan,
suolesta suollettua psykologista huttua,

suolesta voidaan vetää esille muitakin totuuksia,
kaunaiset ämmät tunkevat partaansa joka paikkaan,
tähtitiede on yhtä epätieteellistä kuin kaikki muukin tiede,
rakkauden sukkulat viuhahtelevat tutkijoiden mulkuissa eestaas,

tekstiviestejä jumalalta, eikös se olisi jo jotain,
mulkun tekstiviestitkin ovat teos, voidaan estää kaikkien julkaisu,

viittaussuhteet ovat typeriä, väärällään oppineisuuksia,
joista kenenkään ei tulisi olla ylpeä,
joiden suhteen kaikkien tulisi vetäistä ranteensa auki,
viva la revolucíon, huutavat tämän maailman akuankat,

käännösvirhe, sanoisi joku,
kuolkoon seinän viereen semmoiset,
maailman viattomuus on liian usein toistettu erhe.

***

Viimeinen vastaisku,
tuolit syntyvät.

***

Maailmaan tullaan, kuolemaa syntyy

***

Paradoksien elämä, tuntemattomat sotilaat

***

Toistellaan sanoja, teos on suojattu sateelta

***

jätä pois tunnusmerkit, syö päivällinen auringossa

***

Tulostetaan kärhet, kaisla on vain sana,
tule, tulosta kanssani,
niin kirjoitti jo tunnettu kirjailija, melkein Nobel-tasoa,

huulista vedetään huulet, olympialaisissa
ollaan metatasolla,
kieltäydytään kaikista huomionosoituksista.

torstai 27. maaliskuuta 2008

Vähän taas mummua ja sitten tavanomaista sekoilua

Ulkona ei myrskyä enää,
sisälläni pieni kaunis kuva,
mummula jossa en viihtynyt.

***

Taivaitten ohjeet laskeutuvat päällemme.
Älkää uskoko ufoja.
Meillä on sianmentävä aukko laissa.
Tunnetaan sotilaat ulkonäöltä.

***

Runon rakkaalle, runoilijan syntymä,
vaelletaan tuntemattomuuksissa eestaas,
näin kirjoittivat muinaiset nerot:
minä olen Kreetan hirveä peto,
taivaaseen langennut hirviö.
Minut voi lannistaa miekalla.

keskiviikko 26. maaliskuuta 2008

Isoäitini


Isoäitini muutti jokin aika sitten vanhainkotiin. Asunto tyhjennettiin, tavara jaettiin sukulaisille. Löysin asunnosta vanhan kuvan, jossa mummu hymyilee nuorena. Tästä osittain syntyneitä runoja:


Kaunis hymy isoäidin kasvoilla,
kuva on vanha, iänikuinen,
minut on laulettu suosta.

***

Kukat ympäröivät isoäidin,
se on vielä kuva, vanhuuttaan hapertuva,
siinä on nuoruuden taikaa.

***

Viimeiset hetket isoäidin asunnossa,
minun on sanottava hyvästit mummulalle,
jossa en koskaan viihtynyt.

***

Ulkona myrsky, sisällä isoäidin kuva nuoruudesta.
Kukat ympäröivät nuoren naisen.
Minun on sanottava jäähyväiset mummulalle,
jossa en koskaan viihtynyt.

***

Puutarhan tuoksussa isoäiti vaeltaa,
ikuisuuteen jähmettynyt kaunis hymy,

minun osani oli tuoda ylimääräiset huoneet pois.

tiistai 25. maaliskuuta 2008

Tajunnanvirtaa

Tai ainakin yritystä. Ajattelin aamulla päästellä, mutta eihän tässä mitään tolkkua ole.

Autojen väristykset kuulevat kaiken turhankin
maailma astuu kanapataan ammutaanhan hevosiakin
keskitysleireillä etulinjoissa tuntemattomien sotilaiden haudoilla
kuulkaa oi kuinka maa jyrisee
meidän täytyy astua eteenpäin jotta viimeinkin
voimme todeta astuvamme toisten varpaille jumala tulee vastaan kadulla
heiluttakaa kättä avaimet putoavat kadulle
valuvat viemäriin viemärissä asustaa uusi kansa
älä välitä kirjoitusvirheitä, musta neekeri on tajuntateollisuuden valhe
tuntemattomat sotilaat nousevat haudoistaan meidän täytyy olla välittämättä
turpeista matroonista suunnattomista patruunoista luodeillamme on muuta käyttöä
kadut ovat vielä porvarin tehkää vallankumous paatukaa patonkeihinne
ei pitäisi korjata lyöntivirheitäkään lyö hallitsijaa lyö porvaria ahmaise ananas
se on porvarin etuoikeus ole porvari
tunne miten veri etenee suonissasi katkaise kaula katkaise pää verisuonet
se on sinulle erotiikkaa pornografiaa se ei ole ehkä voimakasta mutta
saa kummasti ilmeet hyytymään voiko tätä runoa julkaista
kannattaako se on aina eri asia kirjoitan tämän jostain muusta syystä
se on kuin palaveri viimeisillä rannoilla jossa kaikuvat toiset äänet
muinaisten saksofonien viimeiset soolot jossa tunnetaan mielten syvimmätkin estot
maailmaan on astuttu viimeksi kello viisitoista
pariisilainen maailmankainsalainen lakkaa olemasta suut pyyhitään glyseriinillä
risiiniöljyä napaan ei se tapa mikki hiiri on presidentti
ja musse hiiro johtaja muuten vaan, se on tautisten aikojen viimeinen valtti
kirjoittakaa pojat kirjoittakaa naisista tulee vielä kuukautisia
tuntemattomimmillaankin prosessi on käytävä lävitse
private life on tuntematon prosessi sen lauloivat meille mustat langanlaihat naiset
joista ei ole kuulunut sittemmin mitään, mitä nyt vähän esiintyivät elokuvissa
taantukaa paatukaa yhteisö ei enää välitä teistä
astukaa paskaan liukastukaa siihen,
minä astun ohitse, maailmassa on lunta, virhe
kuninkaitten linnat on revitty alas aamiainen keskipäivän auringossa
kohtaamme viimeinkin kirjan sivuilla hämähäkit ovat astuneet valoon.

perjantai 21. maaliskuuta 2008

Pääsiäisviikon tuskaa

Kirjastossa tulee paskahätä, maailma pelastuu

***

Kirjavarasto on maailman kravatti.

***

Älä astu sisään, kivi maailmassa

***

Maailman tehtaat puhdistavat.

***

Se on viimeinen sointi, tule tänne.

***

Jäljittely on kritiikkiä,
maailmassa virhe.

***

Maailma, maailma, metsässä kääpiö,
sanomalehtien päätoimittajat

***

käsikirjoitus on annettu jo syntyessä,
kohtalon omaiset muistutukset kuolevat huulille,
kaukaisuudesta katsoo maailmaan jonkinlainen jumaluus,
se asuu tornissa, kaukana kaupungeista,
niityillä, metsissä, pienimissä lehdissä,

maailmasta voi sanoa melkein mitä vain joutumatta edesvastuuseen,
se on miehen maailma,
tehtaat ovat hänen, ne puhdistavat maailman ja metsät,

apila on nelilehtinen, jos vain haluat,
sodat alkavat, jos vain haluat,
sängyillä ei paljon nukuta enää huomisesta alkaen,
uusi lakimme on terrorismin laki,
meille on annettu käsky riisua kaikki naamiot,
mutta mitä niiden alla on, kukaan ei enää tiedä,

tieto lakkasi joskus vuoden 1928 paikkeilla,
silloin oli vielä mahdollisuus tietää

***

kirjastossa tulee paskahätä
älä hätäänny, se on normaalia

***

kirjastossa tulee paskahätä
ikkunasta näkyy vain heijastuksia

***

olet ehkä ainoa, maailmassa on virhe

***

maailma on erhe
todistukset annetaan kaupoissa

***

keskiviikkoisin tuhkaa
lauantaina lankaa
maailma on kivi kengässä

***

maailma on kivessä
lauantaina sataa verta
sammakkoja suista
suista vallanpitäjät
ilmaa imemästä

***

turhaan mietit onko maailma turha
kivessä on vielä mieltä

***

tunnet tunnit tunnista toiseen sammuta valot

***

pasuunan tuomiot kuuluvat taivaaseen
sanomalehtien tappiot tuottavat harmia
päänsärkyä tulee jo aamuisin
sammakoista pääsee suita
tuotantolinjoilla tavataan nahkurit
valtaapitävät imevät parhaimmillaankin

***

tuotantolinjat muistuttavat keskittymistä
puolalaisten leirintätoimenpiteitä
hevosista saa vielä hyvää lihaa, muu on turhaa
suihin lentävät linnut, perseisiin ryömivät mäyrät
ansa on asetettu, astu siihen, ystävä,
ja sano ystävä ja astu sisään

maanantai 17. maaliskuuta 2008

Vielä tämmöstä ultralyhyttä

Valitse värejä joista pidät
astu kuolemaan

***

Autojen syntymä, tuolien kuolema,
aurinko paistaa risukasaankin

***

Aurinko on paistamatta risukasaankin,
hämähäkkien haudoilla tavataan

***

Äpärä, yhteiskunnallisuuden vaatimus

***

Kravatti, keilapalloilla tehty valinta

***

Kravatti, auringon kato

***

Auringon kato, tyylin puute

***

Tuntemattomat hämähäkit,
maailman vangit

***

tuntemattomat hämähäkit
maailman vangit

***

Sataa lunta, paradoksi

***

torstai 13. maaliskuuta 2008

Lisää pitkältä ajalta

Pitäisi varmaan aina postittaa päivän satsi kerrallaan, niin kuin alussa taisin tehdäkin. Unohdan enkä sitten jaksa päivän päättyessä vielä avata nettiä ja kirjautua sisään Bloggeriin. No, samapa tuo, kai.

En tiedä, onko näissä yksirivisissä mitään mieltä. Tuntuvat joskus teennäisiltä. Pari hyvää seassa, omasta mielestäni. Ensimmäinen syntyi siitä, kun vaimo takanani sanoi jotain sopiessaan haastattelua sähköpostitse.




Älytön aika, lupasin kysymyksiä yhdelle,
kahviloissa on ruuhkaa,
maailmassa on vielä tilaa, tehdään töitä, siivotaan liiat pois.

***

Tajuattehan, suolisto on ihmisen valtateistö,
eduskuntataloista tehdään kirpputoreja ja biljardisaleja,
pyydetään anteeksi pieniltä lapsilta
kaikista aamuisin viedyistä leluista.

***

Maailma tajuaa, yhteiskunta laulaa,
eduskuntatalon katolla on sirppi ja vasara,
epäillään naisten valtaa, toimitaan sitä vastaan,
alemman tason ihmiset kertyvät maksan tienoille,
rasvoissa keitetään ihmispolot.

***

on mahdollista tajuta, annetaan sota

***

sota on mahdollinen, turpea yhteiskunta

***

yhteiskunta on mahdoton, tunnetaan selviöt

***

yhteiskunta on mahdoton
se on selviö
kuninkaitten selviö

salvia sopii keittoihin
soseet valmistuvat keskitysleireillä

***

selkäkipu, maailman mahdollisuus, hiljainen

***

luotatte maailmaan, metsässä on hiljaisuus

***

tunnetaan selkä kivusta,
naama särystä, nivuset kasvomuistista,
oletetaan että maailma on valmis,
että sotaa ei tule,
maailmassa on kivi, pudota se selkääsi,
kamelit tuntevat sinut tiistaina, viimeistään,
sateen jälkeen maailma on puhdas,
omatuntosi

***

onko vika minussa, metsässä kivi laulaa

***

luottakaa maailmaan, kirjailijuus puhuu

***

kadut täyttyvät, kulkijat itkevät

***

tum tum kuuluu sydämestä
dyynien autiomaasta, rakkauden keitasta,
tuoksuva puutarha sanoo bang bang
sarjakuva on ohjeemme,
raamattu kirjamme, painetaan pitkää päivää
ja hissinnappia, tunnetaan viimeinen ori
ennen siitostapahtumaa, taputetaan
tappaja lavalle, kuuluu viimeinkin pam pam,
kekseillä ruokitut lokit ovat tyranneja,
lihapiirakat katoavat parhaisiin suihin,
suolistosta vedetään viimeiset tuomiot

torstai 6. maaliskuuta 2008

Sekalaista

Mälsä on aina mälsää, tuntemattomuudellakin on rajansa,
taantuma on todellinen, tunnet sen kasvoillasi,
tuulen lailla puussa heiluvat oravat,
sivistyneesti ulos vedetyt suolet,
kammotus on ennenkin vienyt sinulta ilmat pihalle,
taju kankaalle, senkka nenästä, perseet olalle,
maailma näyttäytyy juuri sen kaltaisena kuin olet aina halunnutkin,
nakki silmien välissä, luoti peräaukossa, silmä peräaukossa,
muna on katkaistu, mies kuristettu, viimeinkin siitä on päästy,
tajuatko millaisia ratkaisuja maailma tekee sinun puolestasi,
sinut on puhuttu ja puhutaan, kirkot on rakennettu viime vuosituhannella,
sinä et niihin pääse, maito valuu parroilta maahan, mansikat ovat karvaisia,
katso niitä läheltä, huomaa kuinka ihokarvasi nousevat pystyyn yksi kerrallaan,
kaleidoskooppi toimii kaukoputkena maailmaan, imperialistien hallitsemaan kosmokseen,
soitat ja soitat, mitään et kuule, minä näytän: soittamalla nouset ainakin itse suosta.

***

Höpötys toistuu sellaisenaan haudasta hautaan,
meksikolaisten jumalat karkaavat maailmasta toiseen,
sentään viimeisillä pidoilla tavataan.

***

Viikingit pukeutuivat fritsupaitoihin,
silkki koristaa vainajat, häissämme syötiin matoja,
muinaiset filosofit puhuivat puhelaulun puolesta,
televisiosta tulee nekroviisuja,
äänestämme aina parhaan mahdollisen maailman puolesta.

***

Höpötys toistuu sellaisenaan päivästä päivään,
meksikolaisten jumalat karkaavat tästä maailmasta,
viimeisillä pidoilla sentään tavataan.

***

Viikingit pukeutuivat fritsupaitoihin,
silkki koristaa vainajat, meidän häissämme syötiin matoja,
muinaiset filosofitkin puhuivat puhelaulun puolesta,
televisiosta tulee nekroviisuja,
sillä välin: äänestäthän aina parhaan mahdollisen maailman puolesta.

***

Viikinkien koristeluhalu oli tunnettua vielä keskiajalla.
Maailmasta tulee televisio, kanavilta kiveksiä.
Vuohi on kansalliseläin maissa, joissa ei tarvita ulkoistamisprosesseja.
Väkivaltaiset eläimet ovat eläimellisiä,
ihmistenkaltaisia toimiessaan kansallisvaltion puolesta.

***

Joskus on todella vaikea tietää mitä ja miksi on kirjoittanut.

***

On pyyhitty vedet lattialta, hiljainen kusi

***

Metsässä on kivi, taantuma

***

Turpea yhteiskunta, notkea tajuntateollisuus

***

On vielä toivoa, metsässä on kivi

***

Lunta on satanut aamulla, peittää rikoksemme

***

auton päällä on lunta
hämähäkin pitsit yhteiskunnallinen asia

keskiviikko 27. helmikuuta 2008

Viimeksi on tarvittu aimoa annosta häikäilemättömyyttä,
vesistöjen liepeillä on tavattu lipeviä sammakoita,
kurnutus kuului pääkaupunkiin asti, teurastus yltyi keskiyöllä,

kuu kiihottaa koralleja,
maailma jästipäitä,
revolverit vedetään esille viimeistään aamupalalla,
viskipaukut nakataan kurkkuun,
vamos, sanot ja karkaat maailmasta pois,

kauhuelokuvassa äiti muuttuu hirviöksi,
se on vain realismia se,
luettuasi Raamattua tiedät sen varsin hyvin,

älkää kasvattako enää kukkia teiden varsilla,
kollaasi on tästä lähin päivän sana,
postmoderni terrorismin teoria lähtee elämänkukista ja orkideoista,
pillun näköisistä kukista, tutkija kutittelee huuliparrallaan klitorista,
kukan orgasmi on näkemisen arvoinen,
kannattaa matkustaa pääkaupungistakin asti tänne periferiaan.

tiistai 26. helmikuuta 2008

Viikon ajalta

Ei kovin hyvää tekstiä. Sekavaa ja harkitsematonta.

Pimeydessä unohdamme parhaiten,
kun aistit on riistetty, ihminen tietää mistä on kulloinkin kyse,
muutoin tieto on mahdotonta,

palataan perusasioihin, yhteiskunnan perustamiseen,
revitään vanhat totuudet,

niinkö tosiaan luulet, maailma ei kyllä seuraa sinua,
katsot kaukaisuuteen mutta mitään et näe,
ainakaan horisontissa juoksevia hevosia,

tieto on turhuutta, ajatukset ylellisyyttä,
johon vain harvoilla on varaa,
luksuksesta on viimeinkin luovuttava,

tuntemattomuudella on hintansa.

***

Maksaa itsellensä palkkaa,
kävelee tien päästä päähän,
asettuu seinän viereen.

***

Tuntemattomat hämähäkit kävelevät haudoillani,
norsu antaa ohjeita poliiseille,
liikenne seisoo sen aikaa,
kudottu verkossa, sitä minä olen,
haulikko pamahtaa jossain kaukana,
tuntemattomuus on hinta joka on maksettava.

***

Hinta joka on maksettava maksetaan ulosotossa.
Kärpäset lehahtelevat eestaas.
Perhoset tuhoutuvat liekinheittimien himossaan.
Muistakaa, maailma kuuluu teille.
Älkää astuko maailmasta ulos, se on kubiikkiyhteiskunta,
silpominen on päivän sana.

***

Miksi runojen pitää olla niin ankeita ja inhottavia?

***

Miksi runojen pitää olla maailmassa,
maailman olla runoissa, sanojen tulla runoihin,
miksei riitä pieni tunkeutuminen ihohuokosiin,
jaokkeisten ruumiiden sisäänmarssi,
linnutkin tietävät vastauksen,
astu siis sisään ystävä ja tunne olosi kotoisaksi.

***

Nyt ei tunnu sujuvan. Eilenkään ei oikein.

***

Maailma ei tunnu sujuvalta,
jatkuva eteenpäinmeno tökkii silmästä sisään,
meille on viimeinkin annettu ohjeet ja reseptit,
kaasua valmistuu päivittäin,
kunpa vain olisin kuolematta syöpään,
olisin olematta vain yksi syöpäläisistä,
tuntemattomimmillaankin inhottavista.

***

Maailma on tuntematon,
emme pääse käsiksi tuntemuksiimme,
sääripari vilahtaa jossain ikkunalla, katon tasolla,
katselemme pitkään, vilahdamme itsekin,

viuhahtaminen oli ennenkin juhlittua,
meille se oli tuntematonta,
kenelle meille,

ihan kuin kirjoittaisin uudestaan vuonna 1987,
silloin kun olin vielä samankokoinen kuin nyt,
vain suurempi ja mahtavampi,
enkä tiennyt mistä maailma tuli tai minne se oli menossa,

en toki kuvittele tietäväni sitä nytkään,
sen verran sääripareja on vilahdellut ohi
minun niihin tarttumatta.
Kärpäset, puut, uutetut totuudet, minulla on ollut pari ystävää,
kirjoituskonekin lakkasi olemasta vaikuttaja elämässäni.

***

Kannattaakohan tätä nyt enää jatkaa?

***

Seuraavana päivänä:

Kolmekymmentä vuotta sitten James ja kumppaninsa
tekivät tilinpäätöksen: 1969.
Siitä ei ole ihan kolmeakymmentä vuotta.
En osaa enää laskea
ja kirjoituskoneet lakkasivat toimimasta,
olen enää vain vaaleanpunainen naisnukke,
Afroditen kaltainen, Luis Buñuelin ohjauksessa,
minulle on varattu toimenpideaika.

***

Hieroja on maailman käymälä,
huussi linnan takana, pienten kissojen teurastamo,
tuntemattomien sotilaiden turvapaikka,
yhteiskuntien lintu.

***

Tuntemattomat ovat lihasten tiet,
luiden välistä ne kulkevat,
entsyymien eteenpäin sysääminä,

biologia on jumalien tiede,
meille kuolevaisille se ei aukene,
nenä aukeaa, senkka nenästä, pojat,
ja krokotiilit kuolevat sukupuuttoon,

meille videot ovat ainoa eksakti tiede,
Beta ja Video 2000 pyhän kolmiyhteyden kaksi vähäisempää jäsentä,
varsinaisen jumaluuden jo arvaatkin,

suolisto pyyhkäisee maailman tyhjäksi,
ruumista eivät koske kehollisuuden vaatimukset.

***

Minulle on varattu aika toimenpiteeseen,
maailman käymälä, anus mundi,
Turun keskipisteestä aukeaa tie maailman keskipisteeseen,
kirurgien veitset eivät ole koskaan olleet terävämpiä,
entäs oma pääsi?

***

Raitainen paita saa näyttämään vangilta,
turkoosia ja mustaa allekkain,
hämähäkki on kutonut sellaisen kankaan,
mielipiteistään vainotut tekevät siitä paitoja,
kiinalainen kommunismi on maailman tehokkainta,
nälkää näkevät korkeintaan harvat,
tunnettuus kulkee maailman päästä päähän.

***

Joskus miettii liikaa. Joskus kirjoittaa liikaa.

***

On aika lopettaa, 96 kyyneltä soi,
maailmasta maailmaan,
tuolit on pinnoitettu kestämään pakkaset,
nesteet juodaan viimeisellä tuomiolla.

***

Sadut kuuluvat maailmaan,
niistä tunnetaan parhaiten Saapasjalkakissa ja Tuhkimo,
tunnetaanhan muinaiset gladiaattoritkin,
ihmissyöjien aateliset,
tamburiini soi, se on Tamerlan, diktaattori,
kaukaisten kirjoittajien sukulainen.

***

On aika lopettaa, 96 kyyneltä soi,
tuolit on pinnoitettu kestämään pakkaset,
nesteet juodaan viimeisellä tuomiolla.

***

Miksi editoida tekstiä, joka ei sitä ansaitse? Joskus on voimaton oman tekstin läpitunkemattomuuden edessä.

***

Turhaa on valittaa maailman satumaisuudesta,
fantasia on aivojen tuote siinä missä poliittiset salamurhatkin,
tuntemattomat maanosat ja Kuun millimetrin tarkka kartta,
vesistöjen mukana sinuun tulee osuus häikäilemättömyyttä.

maanantai 18. helmikuuta 2008

Perjantailta ja maanantailta

Huominen saa tilaa hallitusohjelmissa,
huominen ei saa tilaa hallitusohjelmissa,
median on valta, iankaikkisesta iankaikkiseen,
kivitaulut ohjeinamme, meidän on päästävä huoneista pois.

***

Puhalla puhaltamistasi, lehdet ovat vielä kevyitä,
Floridan rannoilta kuuluu kummia,
maailma järisee teurastajien kynsissä.

***

Sen siitä saa, kun kävelee polun päästä päähän,
kun aukoo suutaan hämähäkkien verkkojen tienoilla,
sen siitä saa kun on tutustunut kätevään teurastajaan,
tuntemattomiin kansansa edustajiin.

***

Toivotaan toivotaan, maailma kulkee radallaan,
jotta maailma kulkisi radallaan,
jotta me emme kukistuisi veristen hameenhelmojen kuristuksessa,
jotta ja jotta ja jotta,
tämä maailma vaatii tiettyä auliutta,
valmiutta uhriin, kukistu isänmaan puolesta,
käännä kasvosi äidin puoleen, ime tissiä, tunne miten jäinen tundra leviää sisuksiisi,
maailmasta on viimeinkin riisuttu kaikki turhuus,
tuntemattomuus, jäätävyys, elokuvista väkivalta ja kaikki kiva.

***

Johto menee koneeseen, minuun, sinuun,
talouden rikkumattomat lait kulkevat kaapeleissa.

***

Pöydällä lapsen unohtama hiuslaite,
paperinpala, itse asiassa useampia paperinpaloja,
unohtaminen saa minut mietteliääksi, hajamieliseksi,
muistaessaan kauan sitten olleita asioita
ihminen tietää vähimmin, on alastomimmillaan.

***

Aamutakki levähtää auki, paljastaa rintakarvoituksen,
hiukan levinneen vatsan, navan,
sydämen seudun,
teet on jo juotu, pikkuisen närästää,

tämä ei ole mikään madeleineleivoksen veroinen hetki,
minuun on kudottu sellaisia säikeitä,
joita en itse toivonut,

hunaja maustaa teen, mutta en itse sitä käytä,
mausteet avaavat tien kohti imperialismia,
suola ja sen sukulaiset, peruna, maissi,
mistä luovumme kun luovumme rakkaudesta.

***

keskiviikko 13. helmikuuta 2008

Piiiiitkä postitus

Edellinen postitus on näköjään tammikuun puolelta. Tässä sillä välin syntynyttä:

Jokin on aina parempi kuin ei mitään.
Ei mikään on usein parempi kuin vain jotain.
Saisimmepa tänne kaivattua aurinkoa,
suuria kärpäsiä liharaatojen ympärillä.

***

Tunnetaan jos tunnetaan, naamat on painettu kirjaan, ikuisiksi ajoiksi,
se on nauloilla sidottu nide, ihmisen nahasta tehty,
kuoleman keveys on suhteellista,
kävellään jos kävellään, rannat on tehty tuhottaviksi,
joella on mahdollista vain hukkua,
tuotekehittely on sellaista:
päästään parhaaseen tulokseen jos väistyt itse syrjään.

***

Tunnolliset paskiaiset voittavat historiassa.
Tuoleilla istutaan kun ei muuta voida,
luoja meitä auttakoon. Seiskää jos ette osaa istua.
Tuomitkaa aurinkoon tuijottavat hämähäkkien verkoilla.
Vasara on jumalan käsiaseista turmiollisin,
joka vasaraan hukkuu, se vasaraan hukkuu,
näin meille on ainakin kerrottu, jumalan kuolema lienee siitä jonkinlainen todiste,
kaunis on jokaisen laulu, jokainen ihminen on metrin mittainen,
näin väittivät Noormarkussa, siellä ei ole kauniita lauluja nähtykään,
puusepät tulevat presidenteiksi, kaunis laulu, yllättävät astevaihtelut,
liian isoissa jaloissa tulevat kengät kipeiksi,
säälikää elottomia esineitä, ne ovat viattomia jos mitkään,
eläimet sen sijaan rypevät synnissä,
ja eläin on presidentti, ulkoministerikin.

***

Historian klubi

Guillotine soittaa levyjä,
jungle boogie ja ballroom blitz,
siinä maailmanhistorian jännevälit.

***

Tuntemattomat sotilaat ampuvat meitä,
pääskyset lentävät päivästä toiseen,
tämä on historia.

***

Tuntemattomat sotilaat ampuvat meitä,
tädit kulkevat kaduilla häiritsemättä ketään,
tuntemattomat pääskyset ampuvat meidät alas,
historiamme on viimeinkin loppunut.

***

Tuntemattomat pääskyset kantavat meidät historiaan,
sotilaat ampuvat meidät seinän viereen,

kävelet tämän ohjeen päästä päähän ja takaisin,
kirjoitan sillä välin uuden raamatun.

***

Tuntemattomimmillaankin maailma avautuu meille
kuin peilissä, nokkosen tavoin, kuvastimesta näkyvät
kauniit kunnaat, turhat keskustelut,
vaikka lörpöttely onkin ihanaa, naiset ovat turhuuksien turhuus,
maksiimien luetteloimisessa sinun aikasi kului loppuun,
maailman alle on upotettu diesel-säiliöitä
ja muutama rekka, uppomunia syödessä aikasi kului loppuun,
tuntemattomat sotilaat ampuvat meitä,
tule, mennään salaiseen puutarhaan,
siellä meitä odottavat sheikki Ali-Hassan ja presidentti Bush,
tämä maailma odottaa meiltä uudistusta sisältäpäin,
meidän, sinun ja minun, on siis tunkeuduttava esiin säiliöistämme.

***

Meidän, sinun, minun,
maailma on imperatiivejä täynnä,
superlatiivi, aperitiivi, maksoittuneet läiskät presidenttien kasvoilla.
Hämäävä ajatus tunkee luoksesi.

***

Tuntekaa ihoissanne, miten neula läpäisee vastustuskykyisenkin,
tajutkaa viimeinkin, missä aurinko paistaa viimeisen kerran,

maailma ei odota mitään, luonto vielä vähemmän,
ideologiat ovat tyhjiä tynnyreitä maailman reunoilla,
nihilismikin on vain yksi ideologia, älä takerru siihen,

kukat kasvavat täällä kohtisuoraan,
olen vaihtanut itsestäni mullat viimeksi kolme vuotta sitten,
masturbointi on ylevä harrastus,
oi kuinka asetut makuulle ja vedät esinahan taakse,

se on Turku, sänky on Turku, sohvalla tyynyt vievät liikaa tilaa,
sisustuslehtien tarpeettomat ajanvietteet antavat tajuttomasti
ajateltavaa, niinpä vetäydyt kammioosi,

sinä olet hämähäkin verkossa, kala, hauki, silmätön silakka,
Pohjanlahden perukoilta olet tullut tänne,
turha reissu, ravintola olikin kiinni,

se on se sama ravintola, jossa kansanedustajakin tavoitettiin,
saatiin verekseltään kiinni, hän oli Josef K:n tavoin pukeutunut
kevyeen matkapukuun,
Sacher-Masochin tavoin hän olisi matkustanut mielellään kolmannessa luokassa,
jos sellaisia enää olisi:
kansanedustaja kaipaa yhteiskuntaluokkien yhä selvempää jakoa takaisin,

kukapa ei.
Silloin saisimme takaisin sacher-leivokset ja junttapullan,
keuhkomme ja munuaiset, jotka meiltä aseella uhaten vietiin.
Se on vielä jotain se ja muistoissamme alati.

***

Tänään on parempi päivä kuin eilen,
huomenna on parempi päivä kuin ylihuomenna,
toissapäiväisyys saa yhä enemmän tilaa hallitusohjelmissa,
Hamina saakoon rukkaset, me mitään satamalla tehdä,
pääministeri on julma ihmissusi, ulvoo öisin, syö ukonhattua,
repii sikiöiltä silmäkalvot,
tämä päivä kulkee radallaan, maailman siitä pahemmin horjumatta.

***

Tämä päivä kulkee kuin eilinen,
toissapäivänä oli vielä mahdollisuus tuntea toisin,
kulkea alajuoksuun, nousta rannoille.

***

Toissapäivänä oli vielä jokin mahdollista,
nyt tunnemme vain ylhäältä annetut ohjeet,
tämä päivä on parempi kuin eilinen.

***

Tuntemattomat hämähäkit kulkevat kasvoillasi.
Kukka ikkunassa on sininen ruusu.
Olet viimeinkin tajuamaisillasi romantiikan sisimmän olemuksen.
Goethesta Stephen Kingiin kulkee maailmanhistorian laajin salaliitto.
Kingillä on poika.
Sisukset vedetään ulos laitteissa, joitten tarkoitusta emme tunne.
Maailma on yliarvostuksen pilaama.
Me emme tiedä, mikä on meille parasta.
Let the sunshine in, huomenna on parempi päivä kuin ylihuomenna.
Tiedämme sen varmaksi jo nyt. Toissapäivä oli kaikkein pahin.

***