keskiviikko 27. maaliskuuta 2013


Unen viiltävät housunlahkeet,
kamreerien kiiltävät livreet,
librettojen kuolemankaltaiset irvistykset,
elokuvien lopputeksteissä minua vähätellään,

tungetaan suuhuni sanoja, perseestäni revitään villoja,
tamperelainen mielenlaatu, sanovat,
raumalainen juntti, sanovat,
vielä luulee olevansa jotain,

valutetaan veret, paiskotaan päätä,
irtopää on aina hauska,
studiopomotkin sen tietävät,

pitäisi herättää perhe, sietävät vielä nukkua,
minulle sitä ei suotu,
katson aurinkoon, sulan ja nousen liian lähelle.

***

Mikä olisi todennäköisempi yhdistelmä
tämän maailman tuhoutua
kuin täysikuu?

***

Mistä voimme tietää
mistä maailma kulkee kohti loppua
ellemme katso tiiviisti aurinkoon
ja päätä sen olevan sulaa vahaa?

***

En osaisi kirjoittaa
jollei minulla olisi käsiä,
en osaisi puhua
jollei minulla olisi sietämätöntä halua olla väärässä,
en osaisi turtua
jollei minulla olisi silmiä selässä
ja neljättä kättä kyljessä,

kaatumatautisten nuorisoseura
on henkinen kotini, viikonloppuisin lennän aurinkoon,
siivet selässäni olen vuokrannut kalliilla,

loppuni on oleva kauhea,
lasten ja yhteiskunnan kuvittelemattomissa.