torstai 20. syyskuuta 2007

Viime viikolta aika huonoja

Se on siinä, jumalan uni,
toistavat sitä radiossa ja televisiossa,
rajoilla ammutaan, tykit paukkuvat, stalinin urut leimahtelevat,
meillä on kaikki hyvin, hyvin ja hyvin,
haasteita on viimeksi ollut raastuvassa,
suurin ongelmamme on aivokato Turusta Helsinkiin.

***

Kaikilla on tarpeensa,
suunnattomat valkoiset autot ja valkoiset puhelimet,
niiden ajat,
jos meillä on ollut vaikeata, niin on syytä että muillakin on,
voimme pystyttää rajat näiden ja noiden väliin,
kuljetaan jostain takaa, ettei meitä vain nähdä,
tunnetut säännöt aiheuttavat vain tuskaa,
pimitetään ne siis ihmisiltä,

aika on kulkenut ennenkin alusta loppuun,
ei ole mitään syytä muuttaa järjestystä,

hämäheikit antavat kosketella itseään.

***

Unohdettuna on helppo olla,
helppo vajota uneen, nukuttaa niin vietävästi,
kun kukaan ei ota hyllystä ja avaa sivuja,

tunnetaan parhaat meistä,
kukahan meistä vääntäisi vitsiä,
tajunsa kankaalle lyöneet vielä karkumatkoillaan,

maailma on sama kuin aikansa,
oman aikansa voi kuulemma valita,
mutta ei voi valita itseään ajassaan,
sellaisia herttaisia juttuja puhuvat filosofivanhukset,
kuka meistä heillä jotain tekee,
meillä on kuitenkin keittokirjat ja muut,
Tampere-talollakin pidetään niin upeita päiviä,
kahviloissa keskustellaan loputtomasti,
kukaan ei vain toimeennu sen kummemmin,

se on liian helppoa, toimeentumattomuus,
toreilla myydään katsos makkaroita ja valmiiksi savustettuja kaloja.

***

Toreilla myydään makkaroita, rusinoilla täytettyjä,
minä uskon vaihdantatalouteen,
oravannahasta vedetään hirteen, maamiehet katsovat sivusta,
mansikat ovat huijausta, vettä täynnä,
tynnyrit, pelastakaa maailma,
turpeat huijarit vievät rahanne,

kaunis on myös tämä maailma,
tunnetut asiaintilat kammottavat meitä,

siitä huolimatta tunnen itseni tarpeelliseksi.

***

Soihtuni täyttää 40 vuotta, aivan kohta, siihen on vain pari vuotta,
vielä on aikaa olla nuorisoa, sitten pamahtaa,

ruiskukka tulee muotiin,
kaunisääniset babyfacet ampuvat meitä konepistooleilla,
niin kuin Charles Bronson eräässä varhaisista rooleistaan,

silloin hän kelpasi vielä intiaaniksi,
sorretun kansanosan edustajaksi,
ja puolalaiseksi idiootiksi eräässä kauhuelokuvan klassikossa,

näin se aika kuluu, meillä ei ole siihen mitään sanomista,
kohta minäkin äänestän Kokoomusta, se on vain ajan kysymys,

silloin minä en ole minä,
minä astun eteenpäin, punaiseen aamuun,

todetaan että tämä ei ole tarpeellista, kopautetaan nuijaa,
seuraava!

perjantai 14. syyskuuta 2007

Viime päiviltä ja viikoilta

Aika sekavaa ja häälyvää kamaa.


Tumpelot laulavat kauniita lauluja,
tulevaisuus kantaa meidät kauas pois,

surkeimmatkin meistä ansaitsevat Mannerheim-ristin,
olemme toipuneet pahemmistakin leikkauksista,

kulkeneet alas kirottuja portaita,
talvisota ei ollut mitään tähän verrattuna,

taivaalta emme ole ikinä saaneet mitään,
tunteneet koskaan yhtään mitään,

taivaalle anna takaisin mitä taivaalle kuuluu.

***

Maailman orjat kulkevat kaduilla.

***

Viipyilemättä ammu, aseet ovat viimeinen toivomme,
aurinko paistaa risukasaankin, vaan ei meille,

yhteiskunta vaatii jos on vaatiakseen,
meiltä on turha vaatia mitään,

junat kulkevat kiskoillaan, jos kulkevat,
meillä ei ole siihen mitään sanomista,
tumpelotkin osaavat laulaa kauniisti.

***

Kun ei lähde niin ei lähde. Vielä yksi:

Minuus on maailman orja,
kulje kaduilla, kosketa itseäsi,
tajuntateollisuus on ottanut sinut hallintaansa,
Saatana on omin jumalasi,
pienet kukat painavat ohimoitasi,
taannu jos olet taantuaksesi,
mutta muista aina tämä:

olet ennenkin erehtynyt tulemaan maailmaan.

***

Leidillä on kikkeli,
turpajuhlat jatkuvat suoristumatta,
puut kasvavat täällä jos kasvavat,
häissä pitää käyttäytyä rivosti,
paskantaa morsiamen päälle,
hienot juhlat, sano!
Yhteiskunta palkitsee tietynlaisesta käytöksestä,
viimeksi söin hampurilaisia nurmikolla,
Brezhnevin näköisen miehen kanssa.

***

Pitää varmaan tehdä jotain muuta.

***

Aurinko paistaa, risukasaankin,
menninkäiset tunkevat postiluukuista,
eikö missään saa olla enää rauhassa,

tajuntateollisuus lähettää meille signaaleita
toisesta maailmasta,
niitä ei tarvitse ottaa vastaan,
jos et valmistu ylioppilaaksi,

näin älyllisyys on ohjastettu pahan palvelukseen,
jumalan ja saatanan välinen taistelu on televisiossa,
kumpi voittaa on enää vain ajan kysymys.
Sillä välin:

tarujen ja kertomusten Hellas on aina luonamme,
suklaan muodossa,
Odysseus ja harpyiat laskeutuvat takapihalle,
Kirke on suussasulavan muodokas,
vautsi mikä beibi!

Se on hinta, jonka maksamme sivilisaatiosta,
menestyksen mahdollistamat ampumahaavat.

***

Hinta jonka maksamme sivistyksestä:
alas ammutut lentokoneet,
turpiin vedetyt aamut.

***

Meiltä on viimeksi kysytty kesällä,
liityttekö Natoon, haluatteko mieluummin rusketuksen kuin syövän,

kahvilla tulivat, vetivät hiljaiseksi,
minun oli pakko lähteä heidän mukaansa,
laboratoriossa oli hullu tiedemies,
kahvilassa paljastuivat rikokset, Teräsmiehen kannoilla,

Jor-El on aurinkokunnan suurin älykkö,
mitä vittua Platonista, Plotinoosta puhumattakaan,
psykologisesti voi todeta että samaa vanhaa paskaa vaan,

Soihtu täytti 40 vuotta, Akateeminen Sosialistiliitto on perseestä,
aasit hävisivät luokkataistelun,
Teräsmiehestäkään ei ollut mitään apua,
Setä Aurinkoisesta maksamista dollareista huolimatta,

lennämme kohti aurinkoa, se on meidän viimeinen matkamme,
Glenn Brancan sinfoniat soivat korvissamme,
kauan on siitä kun viimeksi lensimme Mongolian aroille,

ne on idioottien soittamia sinfonioita.

***

Oli pakko lähteä maailmaan,
Vaimo kasvattaa triffidejä keittiössä.
Homeitiöistä tulee lapsia vuonna 2010.
Se on ihan kohta. Maailma palaa.
Viimeinen suuri planeetta:
äärioikeiston käsikassarat tarttuvat tilaisuuteen,
ampuvat taivaalle miljoona rakettia,
se on Jumalan uni,
Mohammedin partakarvoista riippuvien iilimatojen uni,
jostain takaamme kuuluu outoa nakutusta,
se on tv:stä tuttu ääni,
käännyn ja katson: se on siinä, minun jumalani uni.