tiistai 30. syyskuuta 2008

Jotain, ilmeisesti melko laimeaa

Pari viimeistä on kirjoitettu tänään tiistaina, aiemmat maanantaina. Selvästi näkyy viime viikon tragedia, mutta jotenkin ahtaasti siitä ponnistellaan eroon. Siitä kiteytyikin aforismi, joka ei ehkä aukenisi ilman Kauhajoen kontekstia.

viimein maailma helpottaa
astut peilistä ulos, otat karmista kiinni,
puristat huolellisesti

aurinko ja kuu häikäisevät sinut
silmiisi voi sattua
olet elossa

kukaan ei enää kävele haudallasi
ja nukut yösi levossa

***

ollaan elossa, istutaan
oven karmit on tehty kiinnipitämistä varten

***

jalat täristen mutta elossa

***

elämä voittaa
naapuritalon mummulla on uusi mekko

***

maailman muuttuessa uhkaavaksi tarvitaan kliseitä.

***

elokuvan muuttuessa maailmaksi
tarvitaan sotilaita, kärpäsiä katossa
viimeistään mummusi sanoo niin:
huoneet totta vieköön ovat liian matalat,
niistä pois pääsemiseksi vaaditaan tulivoimaa

***

on erhe ajatella maailmaa elokuvana,
tulivoiman todistus ei kelpuuta pääsemään pois
eilinen on öykkäri,
odotahan vain, huominen saa sinut kiinni

perjantai 26. syyskuuta 2008

Pari yritystä runoksi ja edelleen analyysia

koskaan ei voida tietää
koskaan ei voida toimia oikein
kaikki viisaus on jälkiviisautta

armottomat yhteiskunnalliset olosuhteet
tuottavat vain armottomia olosuhteita

meilläpäin ihminen on objekti,
sen voi laittaa selkä seinää vasten
ja polkaista

***

helpointa lienee alentaa muut ihmiset objekteiksi

***

liipaisimesta on helpointa vetää kun muut ihmiset alentaa objekteiksi

***

veren maku suussa
on helppo muuttaa maalle,
kauniiseen miljööseen,
jossa ihmisetkin ovat sikoja
ja sikoihin verrattavia

***

1970-luvun amerikassa teurastamo oli oiva vertauskuva sisimpänsä menettäneelle ihmiselle. texasin moottorisahamurhat kertoo edelleen vakuuttavasti perheestä, jonka ainoa elämänsisältö oli teurastaminen, ja kun eläinten lihaksi teurastaminen menetti taloudellisen merkityksensä, perhe siirtyi ihmisten teurastamiseen, kauniiden ja banaalien nuorten ihmisten teurastamiseen. sama vertauskuva pätenee edelleenkin. oletus on, että ihminen voi alentaa muut oman elämänsä objekteiksi ja tämän avulla menestyä taloudellisesti. kun tämä ei ole mahdollista, on kuitenkin edelleen mahdollista alentaa muut objekteiksi suhteessa omaan itseensä. objekteillehan voi sitten tehdä mitä haluaa.

torstai 25. syyskuuta 2008

Analyysiksi meni

Yritin kirjoittaa vielä runoja, jossain määrin eilisen tunnelmissa, mutta pannukakuksi meni heti alusta alkaen. Lopetin kesken ja kirjoitinkin sitten nopeasti jonkinlaista analyysia aiheesta. Vaikea sanoa, kuinka oikeaan tämä osuu.


selkä seinää vasten
on maailma luotu
aamuisin, kahvin jälkeen,
on hyvä vetää aseet esille

***

jotenkin tulee äkkiseltään olo ettei tästä aiheesta enää pysty sanomaan mitään. viittaan siis kauhajokeen. olo on kuin olisi katsonut alain resnaisin yön ja usvan ja sen jälkeen vielä joitain muita keskitysleirielokuvia. ne vaikuttavat vain tarpeettomilta ja lässyttäviltä. en siis tarkoita, että oma runoni ("kun maailma masentaa") olisi resnaisin runon veroinen. ajatuksen muodostaminen tällaisista tapahtumista vaikuttaa banaanilta. siihen tappaja ehkä pyrkiikin. että oma maailmamme ja se, mitä siitä ajattelemme, vaikuttaisi banaalilta. siinä mielessä projekti on sama kuin 70-luvun äärivasemmistolaisten terroristien: maailman tietty luonne pitää tuoda väkivallan avulla näkyviin, jotta muuttaisimme sitä. ehkä tappaja ajattelee, että kaikkien pitäisi elää maailmassa, jossa kuka tahansa riittävän vahva voi ampua kenet tahansa. kyse on vain siitä, kumpi on vahvempi ja/tai nopeampi. tappajat vetoavat sosiaalidarvinismiin, mutta herbert spencer ei koskaan kai ehdottanut, että ihmisten pitäisi ammuskella toisiaan. ihmisten välinen taistelu tässä merkityksessä on luotu, keinotekoinen taistelu, jolloin se vain heijastelee kapitalismin tai markkinatalouden luomaa ihmisten välistä, perustaltaan aivan yhtä keinotekoista taistelua.

keskiviikko 24. syyskuuta 2008

Eilisen "innoittamana"

Heräsin aamuyöllä kuudelta enkä saanut enää unta. Kaikenlaiset jutut pyörivät päässä. Eikä ihme. Sitten kirjoitin tämmöisen.

kun maailma masentaa,
laske kuuteen, kun et herää,
laske seitsemään

päässäsi soivat oudot laulut,
joillain ei ole maksaa

kun makaat oljilla, silmät auki,
ajattele isänmaata,
sen kasvot on revitty auki

tiistai 23. syyskuuta 2008

Postitan kuitenkin kaiken kerralla

Olen taas unohtanut postittaa runoja parilta viime päivältä. Tässä on aika paljon sulateltavaa, joskaan kaikki ei liene ihan kuranttia. Itse pidän joistain näistä lyhyistä, kuten ensimmäisestä Mao-aiheisesta.

kadulla selataan vihkosia
Mao nousi haudasta

punaiset varpuset haudoillamme

***

taivaalta putosi lintuja suihin
se oli onnen aikaa

se oli ennen kuin hallitus kokoontui

***

luodinkestävät hämähäkit,
tapat ne vain olemalla gangsteristi

chicagon merkantilistit
ja pihtiputaan laissez faire -ajattelijat
vetävät twistiä yyterin sannoilla

plutoniumia lojuu kaduilla,
pluto on löydösten vahtikoirana,
rin-tin-tin kiinalaisten lellikki

meitä ei voi työntää ruudusta ulos,
sarjakuva on hallitukselle mieluinen viestin

moniviestin on myös se
kun presidentti kävelee haudallasi

***

puista on uutettu rakkautta
mehiläisistä puristettu tiedot
kuulusteluprosessi oli pitkällinen
ja vaati lukuisia vahvistavia voileipiä

***

tosikkomaisuus kostautuu
hevosille

maailmaan astuu lukuisia valtaapitäviä,
miekat käsissään

aurinkolasit toimivat lautasantenneina,
mies seuraa sinua kaduille ja koteihin,
on okei jos et tiedä kaikkea

***

nyt pitää raivata tilaa ajattelulle,
lakkautetaan kaikki tehtaat,
tapetaan kaikki hirvet

taimet säästyvät, ihmistaimet,
kalastajiksi tullaan aamunkoitteessa
jolloin muutkin ovat selkä seinää vasten

***

ei sen niin väliä mitä tapahtuu,
suolet tulevat ulos joka tapauksessa

kalat hallitsevat veden maailmaa,
minä kurkin altaan reunalta voisiko jo lähteä uimaan

krokotiili on valittu pääministeriksi,
mutta kuka hallitsee öisin?
kun ravut lähtevät vaelluksilleen

taantuma lähestyy takavasemmalta, historia ottaa meidät kiinni
tuomittuja muistoihinsa ovat myös muut äyriäiset,
joille pitää määrätä lesekuuri ennen nauttimista

ruokaa olemme myös me,
haarukka ja veitsi jonossa iskemään elämän ydinmartoa

***

ruokaa me olemme,
emme viisaita,
siilejä emme kettuja,
lapsi tietää aina enemmän
tai vähemmän

***

maalla on mukavaa
lehmät paskantavat
polentassa on nauloja
verenmyrkytyksen uhkan
saa estettyä hakkaamalla
maalla on mukavaa
tuntemattomat sotilaat ovat vierainamme,
keitettiin kaffeplöröt,
nuoltiin vasikan pillua
lähiöitten yksiöihin niitä ei voinut enää ottaa
sääli, himoja olisi ollut vielä
maalla on mukavaa
metsä tuottaa enemmän muille kuin omistajalleen,
singaporen ja etelä-korean diktaattoreille
on varattu hissi ylös
hissi on täynnä rahaa, kaviaaria ja huoria
maalla on mukavaa
yksi-kaksi-kolme, laskekaa housut alas,
selkä seinää vasten,
hajasijoitettu yhdyskuntasuunnittelu on juuri tätä

***

mistähän nämä runot aina joskus tulevat?

torstai 18. syyskuuta 2008

Lyhyttä muotoa

Enimmäkseen lyhyttä, mutta viimeinen on pitkä. Vaatinee selityksen. Lehdessä oli maanantaina uutinen, että karhukaiset, pikkuruiset läpinäkyvät olennot (joiden nimi on suomen kielen hienoimpia!), kestävät avaruussäteilyä. Niitä vietiin liki 300 kilometrin korkeuteen ja tuotiin takaisin - osa niistä pystyi vielä lisääntymäänkin! Lisäksi mainittiin, että ne voivat elää monta kymmentä vuotta ilman vettä. Eivät siis turhia veikkoja.

varpunen astelee haudallamme
oli pakko tulla alas
taivaassa riidellään

***

tunkioilta nousevat varpuset
haudallamme kävelee kuolleita presidenttejä

***

hautamme ovat tunkioilla,
tankio on hautamme kasvi

***

hirviö nousee tunkiosta
haudallamme kävelevät tuntemattomat varpuset

***

varpunen kävelee haudallamme,
kevyin jaloin

hallitus päättää meno- ja tuloarvioista

***

maailma kävelee haudallani
sotilaat ovat hämähäkkejä
suunnitelmat tiedossa, presidentti on tulossa
hallitus on kaatunut, pankkijärjestelmät nurin
tämä on jännittävin näytelmä sitten vuoden 1972
kun synnyin,
maailma kantoi silloin vettä jokiin
Gandhi saarnasi viimeistä kertaa
demokratia lakkautettiin

***

viimeisten hämähäkkien rinnalle
voimme viimein nostaa karhukaiset

avaruussäteilyn määrä ei lannista
läpinäkymätöntä veikkosta

läpinäkymättömyys siis turvaverkoksi
yhteiskunnillekin

ekologinen yhteiskunta saadaan
vain avaruussäteilylle altistumalla

musta aukko tulee vastaan kadulla,
mitä teet? ohjevihkosia pitää näemmä jakaa useampia

hiukkaskiihdytin paahtoi leivät liian tummiksi,
sinappi paloi jääkaapissa, piimä piimiintyi liiaksi,
valot sammuivat, kurkku katkesi
ja niin oli herkullinen musta aukko -voileipä valmis

perjantai 12. syyskuuta 2008

Lyhyttä torstailta ja perjantailta

maailma on meille pystyssä
viimeiset rahat velaksi
annetaan ja otetaan vastaan maksusitoumuksia
talous pyörittää meitä
näet sen peilistä joka aamu

***

mehu puristetaan aamuisin tupakantumpeista
sukupuolielinten haju jalostetaan tuoksuiksi
ihmisten hauste on markkinoilla arvostettua
viinilaseista tehdään aamiaismuroja

***

lasinmurskaaja on maailman leuat

***

maailman leuat lonksahtavat kiinni
tie on meille pystyssä

***

kun on maailma hallussa
leuat iskeytyvät kiinni

***

kirjeitä tulee taivaasta,
linnut vievät leivät suusta
sellainen on maailma tänään

***

maailman tila 2008:
istutaan punaisilla tuoleilla,
hämähäkit naapurissa

***

naapurin talo paloi yöllä
oliko sallittua ruokkia varpusia
rotat syövät meidät

***

mitä tarkoittaa taantuma
kun kaikki menee kuitenkin jatkuvasti taaksepäin

***

keitä ovat taantumukselliset
kun kaikki menee jatkuvasti huonommin

***

taloyhtiössä on riitoja
varpusten syöttäminen vanhuksen ainoa huvi

varpunen astelee haudallamme

***

umpikuja määrää asemamme
viimeiset juoksuhaudat kaivettiin umpeen männäviikolla
valtion velat lankesivat ja me siinä samalla

keskiviikko 10. syyskuuta 2008

Tänään

Yrittäjyys kostautuu viimeisellä tuomiolla,
kokoomus palaa roviolla,
hämähäkki vetää verkon tuosta tuohon ja takaisin,

mistä tunnetaan mato,
kuunalinen maailma on käsinkosketeltava.

***

Aluksi tuntui siltä, että olisi hyviä ideoita. Ne menivät johonkin.

***

Maailma on aktivismia täynnä,
Pariisi kusisia penkkoja,
limaiset sienet silmillä maailma askeltaa,
turvatalot ja ensitalot ja kerrostalot
matkan varrella.

***

Maaliman kaikki kauneus.
Maalima. Voisiko kaikki sanat kirjoittaa toisin?

***

Josko vielä koettaisi?

Minulla on viimeiset kuukautiset,
juoksen kalat taskussa joen rantoihin
ja viskaan ne takaisin.
Vuoret kohoavat kintuissani,
talo työntää minut jyrkänteeltä alas,
asunto on kieltämättä asumiskelvoton,
epäämättäkin tiedämme jättää menemättä
rautatieasemalle, vakuutusturva petti meidät,
mittausasemilla kuunneltiin vettä vielä
toissavuonna, silloin minäkin olin siellä.

***

pystymmässä kuin maailma
kivi kasvaa kohtisuoraan
harakka astelee minun päästä päähän
kintereillä Paasikivi-Kekkosen linjaa
ja huvipuistoja sen varrella

Eilen tai toissapäivänä

Nottinghamin sheriffi oli toimissaan taitamaton,
asteli kaiket päivät kauppojen näyteikkunoiden edessä,
Tarzankin oli parempi, rakensi sentään itse oman talonsa,
Nekalan asevelikylään, sinne muitten sekaan,
sudentalja lattialla, Discuksia ovissa, stereot raikaen,

sellaista oli maailmassa vuosia sitten,
nyt on paremmin, kukaan ei voi kenellekään mitään,
muuri nousee öisin silmiemme eteen,
emme näe ketään, pakoputket työntävät maailman täyteen hiilidioksidia ja häkää,

on okei jos et tiedä kaikkea,
sulje silmäsi, Savett Peräpyyhe pelastaa maailman,
maailman suurin ongelma on peräpään kutina,
hygienia tuntuu vielä isommalta ongelmalta kun elät ilman peräsuolta,

sellainen on maailma nyt,
eduskunnissa päästetään ilmoille hiilidioksidia ja metaania,
suusta tulee eniten päästöjä,
ne ovat ne tuntemattomat sairaat,
hallitsijat.

***

Minulle sinä olet maailma,
hämähäkkien temmellyskenttä,
Brasilian viidakkojen kaikki muurahaiset.
Kesytön kiihko vallan tyyssijoissa,

aurinko joka lakkaa paistamasta
risukasaan.

***

Avataan mediaa,
mitä milloinkin, availlessa kuluu
mukavasti aikaa,
tumpelokin erehtyy sokkeloon,
maailman hallitsija läpitunkemattomaan viidakkoon.

***

Etunimet on maailman laki,
tuoleilla istutaan kunnes kuollaan.

***

Sitä on joskus mahdollista kaivaa
verta nenästään,
jopa presidentinlinnassa,

senkka nenästä pojat, huutaa hallitsija,
krokotiilit ja virtahevot saavat viimeinkin
mitä kuuluu ja kuka käski,

kanat kusevat nurkkiin,
näin siitä unta viimeksi vuonna -79,
silloin olin vielä pienokainen,
ja minusta unelmoitiin kerrostalojen yksinäisyydessä,

se on väliaikainen
maailma se, suolisto on oiennut
viimeistenkin poistujien käsittelyssä.

sunnuntai 7. syyskuuta 2008

Vanha koneen uumenista

No ei ehkä ihan niin vanha, sanotaan kolme neljä vuotta vanha.


Miten on mahdollista suodattaa olemansa,
miten on mahdollista suorittaa kuulemansa,
oppivelvollisuuden määräämät rasitukset,
hevoset loikkivat puistoissa vanhojen tätien ylitse
panssarivaunut rajaavat olemisen ehtoja,
tähdet nielussani liikkuvat vaivatta,
turpeat pääministerit ja heidän isänsä kiistelevät julkisuudessa,
useat kuitenkin kieltäytyvät tarjotuista mahdollisuuksista,
aurinko sammuu kaupan ovelle,
sumuiset ajatukset liukuvat jään pinnalla,
suot ja niiden lukuisat silmäkkeet, ne vasta ovat jotain,
saappaiden tuho, jalat uppoavat, samoin miehet, kokonaiset miehet,
ei ole tästä ennen puhuttu,
kuka meille antaisi anteeksi,
meille on mahdollista vain liike,
vailla pysähtymisen suomaa varjoa,
vain siellä kaupat ovat auki jatkuvasti,
vain siellä sielumme on suoritus,
ja kun me viimein pääsemme perille,
meitä odottaa kineettinen purkaus,
luonto ja sen viimeiset pyrskähdykset:

se mikä ei ole mahdollista.

tiistai 2. syyskuuta 2008

Turpea pääkirjoitus täyttää maailman,
ilma loppuu hisseissä,
lepakot täyttävät autotehtaitten luolat

Kammioissa tehdään viimeiset kidutukset,
mitä orgioitten jälkeen,
mennään suihkuun, syödään aamiainen,
sitten kutsuu sänky ja vapahtava uni.

Se oli kuvaus eduskunnasta,
aurinkojen viimeisestä asuinsijasta,
viimeisestä rannasta ennen talvisotaa,
profeettojen ennustusta kyborgeista,

se oli se kesä 1939,
kuuma ja kuiva, kuin menneen maailman heijastuksia

maanantai 1. syyskuuta 2008

Tässä on monelta päivältä..

.. ja on ollut niin kiire, etten ole ehtinyt näitä paljoa väsäilemään.

Hyvää yötä, lapsikullat,
nyt nukkumaan, setä laittaa nukkumaan,
maailma pyörii vielä radallaan,
ovet ovat auki maailmaan,
hirvet voivat astella vapaasti sisään ja ulos.

***

On jo yö,
sukulaiset lepäävät,
tuntemattomatkin hirvet ovat tervetulleita ovista sisään.

***

Vielä ehtii syömään yhden.
Hirvi astelee sisään muina miehinä.

***

On jo yö, aiemmin päivällä käärme luikerteli vedessä.
On maailma ja on maailma,
tämä oli niistä toinen.
Sikäli miellyttävämpi
että siitä pääsee pois.

***

Maailma on miellyttävä:
siitä pääsee pois.
Unet valvovat kauttamme,
varjo askeltaa sijastamme,
se on siisti, viimeinen ajatus.

***

Siisteys on ajatus, jota kannatamme
viimeiseen asti.
Kuolema tulee varjon avulla,
takin sisällän, pitkän mustan nahkatakin,
joka avautuu kulman takana,
sairaalan siisteillä käytävillä,
rikkinäisen valon välkkyessä katossa.
Pää nytkähtää taaksepäin,
joku tulee pyyhkimään kuolan suupielistä.
Maailma avautuu aurinkoon ja kuuhun,
sienet lakkaavat olemasta syötäviä,
paperikasat kallistuvat kohti syövereitä,
se on se maailma, jonka tunnen.