Isoäitini muutti jokin aika sitten vanhainkotiin. Asunto tyhjennettiin, tavara jaettiin sukulaisille. Löysin asunnosta vanhan kuvan, jossa mummu hymyilee nuorena. Tästä osittain syntyneitä runoja:
Kaunis hymy isoäidin kasvoilla,
kuva on vanha, iänikuinen,
minut on laulettu suosta.
***
Kukat ympäröivät isoäidin,
se on vielä kuva, vanhuuttaan hapertuva,
siinä on nuoruuden taikaa.
***
Viimeiset hetket isoäidin asunnossa,
minun on sanottava hyvästit mummulalle,
jossa en koskaan viihtynyt.
***
Ulkona myrsky, sisällä isoäidin kuva nuoruudesta.
Kukat ympäröivät nuoren naisen.
Minun on sanottava jäähyväiset mummulalle,
jossa en koskaan viihtynyt.
***
Puutarhan tuoksussa isoäiti vaeltaa,
ikuisuuteen jähmettynyt kaunis hymy,
minun osani oli tuoda ylimääräiset huoneet pois.
Kaunis hymy isoäidin kasvoilla,
kuva on vanha, iänikuinen,
minut on laulettu suosta.
***
Kukat ympäröivät isoäidin,
se on vielä kuva, vanhuuttaan hapertuva,
siinä on nuoruuden taikaa.
***
Viimeiset hetket isoäidin asunnossa,
minun on sanottava hyvästit mummulalle,
jossa en koskaan viihtynyt.
***
Ulkona myrsky, sisällä isoäidin kuva nuoruudesta.
Kukat ympäröivät nuoren naisen.
Minun on sanottava jäähyväiset mummulalle,
jossa en koskaan viihtynyt.
***
Puutarhan tuoksussa isoäiti vaeltaa,
ikuisuuteen jähmettynyt kaunis hymy,
minun osani oli tuoda ylimääräiset huoneet pois.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti