Marraskuun kirvoittamia runoja

Runoja 5.11.2018

miten voi elää maailmassa
jossa perhonen on kuolemaisillaan
jossa silmien vetovoima on kadonnut
jossa sielu ei ole sielu
vaan jotain ostettavaa ja sitten poisheitettävää

kuolema houkuttelee vaihtoehtona
jokaista itseensätyytyväistä shoppailijaa

ettekö kuule kun puhun
olenko sidottu tähän puuhun kuin polttarien viimeinen osallistuja
olenko tuomittu tähän kieleen kuin hämähäkki hääkakulla
olenko

***

altavastaajan mahdollisuudet
tuntea itsensä
pelottaa kaikki pois luotaan

***

Kuninkaitteni unet, hiessä rypeneet
siat ja pähkinät,
maan uumenten kauneuskuningattaret,
multa ei ole ikinä haissut näin hyvältä.

***

Kun on hukkunut huonosti,
nukkuu sitäkin paremmin.

***

Jos nukut huonosti, pidä huoli siitä että lähelläsi on aseita.

***

Minun sydämeni sykkii niille
joilla asiat ovat hyvin,
heille olen varannut erityiskohtelun.

***

Olen varma että tämä runo luetaan todisteena mielenterveysongelmien alkamisesta.

***

Jos sinun on kuuma
ota asevyö pois.

***

Viimeiset erotiikat, kauneuskuningattarien viimeiset toiveet,
hevosten laukka taivaanrannassa,
minä ja minä ja minä.

***

Runoja kirjoittaessaan tukeutuu kliseisiin, jo sanottuun,
kauan sitten omaksumaansa.

***

On kauan siitä kun olen viimeksi kirjoittanut runoja
ja sen varmasti huomaa.

***

Viimeiset itseilmaisun muodot:
shoppailu
itsemurha
runous.

***

On jäljellä politiikka,
aamukahvit itsemurhan äärellä,
jäätyneet ruumispaarit,
leijonien pysähtynyt karjunta eläintarhoissa
ja niiden liepeillä,
elokuvateatterien eteen kasatut kuolleet.